Arkisto lokakuu, 2011

Kreikan talousongelmista

perjantai, 7 lokakuun, 2011

Jyväskylän Kaupunkilehti la 1.10.2011

Kreikka pääsi EU:n jäseneksi 30 vuotta sitten eli vuonna 1981 ja hyväksyttiin myös talous- ja rahaliittoon, vaikka valtion julkisen sektorin alijäämä oli sallittua kolmea prosenttia suurempi. Jälkikäteen on ilmennyt, että Kreikan tilinpäätöstiedot olivat harhauttavat. Voidaan puhua jopa kirjanpitorikkomuksesta ja huijaamisesta. Ihmettelen, mikseivät EU:n tilintarkastajat olleet tehtäviensä tasolla vai jäivätkö tilinpäätöstiedot kokonaan tarkastamatta?

Kreikan valtion velka on kasvanut viiden viimeisen vuoden aikana huimat 128,8 miljardia euroa eli reippaat kaksi miljardia euroa kuukaudessa (2,9 miljoonaa jokainen tunti).  Tuosta velkamäärästä on Puolet kertynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä kertoo, että velkaantumisen vauhti on viimeisinä vuosina kiihtymistään kiihtynyt.

Me suomalaiset tiedämme Suomen valtion budjetin loppusumman, velkojen määrän, korkojen osuuden vuosittaisista menoista sekä eri tulolähteiden suuruuden. Olisi hyvä tietää myös Kreikan valtion vastaavat luvut. Lisäksi Suomen valtion talousarvio on balanssissa eli tulot kattavat vuosittaiset menot.

Kreikan talousarvio on pahasti alijäämäinen.  Alijäämän määräksi on tämän vuoden budjetissa arvioitu 20,9 miljardia euroa, mutta jo elokuun loppuun mennessä oli alijäämää kertynyt yli 18 miljardia. Valtion tulot ovat vastaavaan aikaan viisi prosenttia pienemmät kuin arvioitiin ja noin 1,7 miljardia vähemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna.

Kun Kreikan valtiolla on tänä vuonna korkomenojen jälkeen käytettävissä vaivaiset 40 miljardia yli kymmenen miljoonaisen kansan asioiden hoitamiseen, niin on sanomattakin selvää, että Kreikka on ollut jo pitkään suoritustilassa ja konkurssi lähenee päivä päivältä.  

Kaikkien kansanedustajien pitäisi tiedostaa, ettei Kreikka selviä lainakuormastaan, mikä sillä tällä hetkellä on. Tästä huolimatta Eduskunnan enemmistö ei sitä ymmärrä, vaan mättää lainattuja eurojamme muiden EU-maiden tapaan Kreikkaa lainottaneiden pankkien holveihin.

Eipä ole valtionvarainministeri Urpilainen (sdp) kertonut sitäkään, kun Suomi maksaa vuonna 2013 yhdessä erässä 1,44 miljardin euron osuutensa EVM:n alkupääomasta, niin korko (2 %:lla) tekee 30 miljoonaa euroa vuodessa. Näillekin euroille olisi käyttöä myös kotisuomessa, joten lopettakaamme miljardien työntäminen kreikkalaiseen mustaan aukkoon.

KAUKO TUUPAINEN

valtiovarainvaliokunnan jäsen,

kansanedustaja (ps)

Jyväskylä