Keskisuomalaisen Kolumni su 21.8.2011
Valtion tämän vuoden varsinainen talousarvio on 50,3 miljardia euroa. Loppusumma noussee lisätalousarvioiden hyväksymisen myötä. Velkaa valtiolla tullee olemaan tämän vuoden lopussa noin 80 miljardia euroa eli 14.806 euroa jokaista suomalaista kohden. Se on paljon, kun vertaa sitä peruskuntien velkamääriin per kunnan asukas.
Velan määrää ei vähennä se, että sitä otetaan eräiden suoritustilassa olevien eteläisen Euroopan maiden pystyssä pitämiseen. Suomen osuus Kreikan tuesta on – tällä hetkellä – lähes 1,5 miljardia euroa. Talouslehti Financial Timesin mukaan ”Kreikan vararikko on väistämätön. Onhan maan velka yli 150 prosenttia BKT-arvosta ja lainojen korot ja vuotuinen alijäämä yli 25 prosenttia”. . Kreikan konkurssin lähenemisen tiedostavat jo maan kansalaisetkin, sillä he ovat pankkien romahtamisen pelossa tyhjennelleet pankkitilejään ja ostaneet rahoillaan kultaa, jonka arvo on jatkuvassa nousussa. Viime vuonna nostoja tehtiin 30 miljardin ja tämän vuoden alussa kahden miljardin euron edestä.
Suomalaisille ei ole kerrottu, että EU:n jäsenmaiden, IMF:n ja EKP:n avustukset suoritustilaan joutuneille valtioille eivät mene kyseisille maille ja heidän kansalaisilleen, vaan lähinnä Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian pankeille, jotka ovat kriisimaita lainoittaneet. Samalla on turvattu pankkien omistajien osingot.
Valtion ensi vuoden ja tulevien vuosien talousarvioihin liittyen on erinomainen asia, että hallitus on ottanut yhteyttä SAK:n ja työnantajien johtoon yhteisen sovun löytämiseksi tuleviin palkkaratkaisuihin. On syytä ”elää maassa – aiemmin voimassa olleen – maan tavalla”. Valitettavasti EK ei ole täkyyn tarttunut.
Olen lueskellut hallituksen vuoden 2012 ohjelmaa. Ainut merkittävä ja samalla hyvä asia on harmaan talouden torjuntaan osoitettu 20 miljoonaa euroa, jolla saadaan tulopuolelle 300 miljoonaa euroa. Lähes kaikki muut hallituksen keksimät tulolisäykset perustuvatkin kansalaisten monipolviseen kurittamiseen. Olisi ollut mielestäni järkevämpää, että veroja kerätään verovelvollisten maksukyvyn mukaan, eikä esitetyillä tasaveroon verrattavilla tavoilla.
Ensi vuoden talousarvion sisällöstä tullee melkoinen vääntö ensin valtiovarainvaliokunnan eri jaostoissa sekä myöhemmin itse valiokunnassa ja sen jälkeen istuntosalissa. Esimerkiksi hätäkeskusuudistus puhuttanee muitakin kuin meitä keskisuomalaisia kansanedustajia.
Asiaan liittyen olen pariin otteeseen keskustellut ”melkein naapurin miehen” eli Mauri Pekkarisen kanssa siitä, että ministerin toimivaltaa tulisi muuttaa nykyisestä. Esimerkiksi hätäkeskusten paikkakysymys olisi tullut, aluejaon lisäksi, päättää valtioneuvostossa, eikä jättää sitä yhden ministerin päätettäväksi.Julkisuudessa on arvosteltu sitäkin, etteivät perussuomalaisista kansanedustajista kukaan vastannut YLE:n poliittisen toimituksen (STT-lehtikuva) esittämään seitsemään kysymykseen. Minäkään en – tapojeni vastaisesti – vastannut, koska ne olivat mielestäni liian tunkeilevia ja loukkasivat siten edustajien yksityisyyttä. Ei ole mielekästä, että arvostamani YLE hakemalla hakee ”riidanjyväsiä” perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Haluankin tässäkin yhteydessä todeta, ettei ryhmässä ole erillisiä kuppikuntia ja Timo Soinillakin on vain yksi ääni. Lisäksi Timo toimii puolueen puheenjohtajana, ei eduskuntaryhmän, joten häneen kohdistuvat kysymykset tulee esittää puoluehallitukselle, ei eduskuntaryhmälle.
KAUKO TUUPAINEN, kansanedustaja (ps)