Helsingin Sanomat, mielipidepalsta ma 23.5.2011

Hallitusneuvotteluja vetävä Jyrki Katainen (kok) on asettanut yhdeksi Portugalin lainan ehdoksi, että yksityisten lainanantajien on pysyttävä maassa.. Millä ihmeen määräyksellä Suomi voi pakottaa sijoittajia tekemään tappiollista toimintaa lähes suoritustilassa olevassa maassa?  Jokainen järkevä sijoittaja ottaa rahansa pois Portugalista niin pian kuin se on mahdollista.

On sanottu, että Suomi antaa lainaa vain vakuuksia vastaan.  Mistä kummasta Suomi löytää Portugalista omaisuutta, jota ei vielä ole kiinnitetty? Jäljellä taitaa olla vain Portugalin Parlamenttitalo ja pätkä moottoritietä.

On myös sanottu, että EU:n maiden, IMF:n ja EKP:n antamat lainat saavat takaisinmaksussa ensisijaisen aseman verrattuna yksityisten sektorin lainoihin. Onko tämä mahdollista, kun tiedämme, kuinka yksityinen pankkisektori on nykyisin tarkkana omien sijoitustensa suhteen?

SDP:n idea kansallisesta ja kansainvälisestä rahoitusmarkkinaverosta on mielestäni kuolleena syntynyt ajatus. Vero olisi ns. tasavero ja rasittaisi kaikkia kansalaisia kohonneina taksoina.  Kärsijöinä olisivat kaikki pankkien asiakkaat ja erityisesti velalliset varallisuuteen katsomatta.

KAUKO TUUPAINEN. kansanedustaja (PS)

Jyväskylä

Keskisuomalaisen kolumni-palsta su 22.5.2011

Olen käynyt neljä vuotta kansakoulua ja tuolloin opin, että jos minulla oli hallussani 50 rahaa, saatoin ostaa niillä jotain kivaa. Jos minulla ei ollut rahaa, vaan velkaa 80 rahaa, en kyennyt ostoksiani tekemään, vaikka mieli olisi tehnyt.

Suomen valtion talousarvio on tänä vuonna 50 miljardia euroa (mrd.) ja rapiat päälle.  Velkaa Suomella tullee olemaan tämän vuoden lopussa 80 mrd. eli 14.806 euroa per jokainen suomalainen – vauvasta vaariin. Jyväskylän kaupungilla oli viime vuoden lopussa velkaa lähes 257 miljoonaa euroa eli 1.962 euroa jokaista kaupunkilaista kohden. Valtuutetut ovat huolissaan kaupungin velan kasvusta, mutta kansanedustajien enemmistö ei välitä tuon taivaallista valtion jatkuvasta velkaantumisesta.

Muuhun johtopäätökseen en voi tulla, kun olen muutaman viikon ajan seurannut eduskuntaryhmien käsityksiä ns. Portugali-paketista. Vuosi sitten (12.5.2010) hyväksyi Suomen eduskunta osaltaan Kreikan tukemisen.  Tukipaketin määrä oli 110 mrd., josta Suomen osuus 1,6 mrd.  Viime vuoden joulukuun 2. päivänä eduskunta hyväksyi Irlannin tukipaketin (85 mrd.), josta Suomen osuus 0,495 mrd. Nyt taitetaan peistä Portugalin tukemisesta 78 miljardilla, josta Suomen osuus 1,440 mrd. riihikuivana rahana ja 11,1 mrd. vakuuksina ja takauksina.

Perussuomalaiset ilmoittivat jo ennen vaaleja, halunsa lopettaa suomalaisten veroeurojen lapioimisen Euroopan ”tuhlaajapojille”.  Tästä lupauksesta pidettiin kiinni poliittisen rehellisyyden nimissä. Seurauksena oli hallituskelpoisuuden menettäminen. Nyt poliittiset vastustajat sanovat meidän pettäneen äänestäjämme.  Samankaltainen huuto olisi kuulunut, jos olisimme menneet hallitukseen hupuloimaan miljarditolkulla rahojamme ”hulttiomaiden” syövereihin, varsinkin kun avustaminen tapahtuu velkarahalla.

Kuinka moni kansanedustaja tiedostaa, että Suomessa asuu noin miljoona suomalaista köyhyysrajan alapuolella (1.080 euroa/kk)?  Moniko edustaja on tietoinen työttömien sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien jokapäiväisestä elämänmenosta?  Ei pelkän kansaneläkkeen varassa elävilläkään elämä kovin ruusuista ole. Työeläkeläisillä menee hivenen paremmin, joskin ns. taitettu indeksi kaventaa heidänkin eläkkeen ostovoimaa päivä päivältä.

Ovatko päättäjät tietoisia, että työttömien peruspäiväraha on viimeisen 15 vuoden aikana jäänyt jälkeen 25 % ja toimeentulotuki 30 % ansiotason yleisestä kehityksestä? Kuinka moni kansanedustaja tiedostaa, miten tullaan toimeen 411 eurolla kuukaudessa? Onko hyväksyttävää se, että viimeisen 15 vuoden aikana palkat ovat nousseet 70 % ja eläkkeet vain 34 % eli eläkeläisten ostovoima on jäänyt jälkeen 36 % työtä tekevien ostovoimasta.

 Mm. näihin asioihin minä ja muut perussuomalaiset lupasimme puuttua tulevalla eduskuntakaudella ja pidämme lupauksestamme kiinni. Sen sijaan en ole luvannut, että epäkohdat poistuvat toimestani, koska ei yksi edustaja tai eduskuntaryhmä tee päätöksiä, vaan se vaatii aina enemmistön. Tiedän, että Kokoomus, Sdp, Vasemmisto, Vihreät ja Rkp saivat aikaan ns. taitetun indeksin vuonna 1996. Onneksi vasureiden kanta on nyttemmin muuttunut.

Eräiden lähes suoritustilaan itsensä saattaneiden euromaiden avustusten minimointi on perussuomalaisille kynnyskysymys.  Avustuksiin tarvittaville miljardeille olisi käyttöä myös Suomessa mm. edellä kertomieni epäkohtien poistamiseksi.  Käsitystämme ei lievennä se, että Kreikkaan ollaan rakentamassa, myös Suomen tuella, yli 90 miljoonan euron Formularataa. 

Portugalin valtion tuella eräs portugalilainen yhtiö kaavailee usean miljardin hintaisen sellutehtaan rakentamista Uruguayihin. Maassa toimii jo jättimäinen suomalaisen UPM Kymmenen omistama sellutehdas. Lisäksi suomenruotsalainen Stora Enso on rakentamassa maahan chileläisen Arauco-yhtiön kanssa toista sellutehdasta.  Kilpailu siis kovenee ja pienen valtion (3,4 miljoonaa asukasta) eukalyptuspuuvaranto on rajallinen. Aika näyttää, kuinka tehtaat pärjäävät, vai menevätkö EU-maiden mahdolliset tukirahat taivaan tuuliin?

KAUKO TUUPAINEN

Suur-Jyväskylän lehti ke 4.5.2011

Monet kanssaihmiset ovat eduskuntavaalien jälkeen kyselleet, että miten menee? Olen vastannut, että entistä lujempaa.

Sain vaali-iltana ja seuraavana päivänä lähes 200 tekstiviestiä ja pitkälti toistasataa sähköpostia, jotka liittyivät erimuotoisiin onnentoivotuksiin. Onnittelujen suuresta määrästä johtui, etten ehtinyt heti niihin vastaamaan, vaikka parhaani teinkin. Kiitoskahveilleni Kuokkalan Konditoria-kahvilassa 20.4.osallistui 188 henkilöä. Lausunkin vielä tässä yhteydessä kiitokset kaikille äänestäjille, talkoolaisille ja muille perussuomalaisten Ek-vaaliehdokkaille myötäelämisestä ja tuesta.

Minusta tuli vaalien jälkeen eduskunnan vanhin edustaja eli ikäpuhemies.  Tässä roolissa sain tehtäväkseni avata ensimmäisen uuden eduskunnan täysistunnon. Monet kyselivät, että jännittääkö tuleva tehtävä? Vastasin, ettei lainkaan, sillä kun on ollut 40 vuotta eriasteisissa luottamustehtävissä ja luku- sekä puhetaito ovat tallella, niin enköhän hommasta selviä.  Kuvittelin tuossa vaiheessa, että saan pitää räväkän puheen, mutta katin kontit. Ikäpuhemiehen avaussanojen pituus eduskunnassa rajoittui kolmeen aa-neloseen. Teksti oli etukäteen tarkoin nuotitettu ja siitä ei saanut poiketa. Eduskunnan puhemiesten valinta sujuikin jouhevasti (1 tunti 40 minuuttia) ja kaiken piti olla putkessa. Toisin kuitenkin kävi.

Seuraavan päivänä eli torstaisen valtiopäivien avaustilaisuuden jälkeen minulle soitti Iltasanomien toimittaja ja kysyi, että mitä minulla on eräitä naiskansanedustajia vastaan.  Sanoin, ettei mitään ja kysäisin, että miksi tällainen kysymys, niin hän vastasi, että ”olin tietämättäni arvostellut kahta naiskansanedustajaa äänestyksen aikana suorassa radiolähetyksessä”.

Syyksi paljastui, että pääsihteeri Seppo Tiitisen lukiessa edustajien nimiä, oli avustajani, lainsäädäntöjohtaja Keijo Koivukankaan mikrofoni jäänyt vahingossa auki. Tästä tietämättä juttelin hänen kanssaan käynnissä olevaan vaaliin liittyvistä asioista ja lausahdin, että ”Äänestys tapahtuu joutuisasti ja on hyvä, että kansanedustajilla on myös fyysistä työtä, kävellessään istuinpaikaltaan vaaliuurnalle”. Totesin IS:n toimittajalle, että tarkoitin lausumalla kaikkia edustajia – myös itseäni.  Tästä huolimatta Iltasanomien nokkela toimittaja oli poiminut lausumastani ”hälyuutiseensa” pari-kolme sanaa ja tehnyt minusta mokaajan. Toivottavasti ”uutinen” tuotti lehdelle sen tarvitsemaa lisäarvoa.

Eduskuntatyö on osaltani alkanut vauhdikkaasti.  Monet ovatkin jo ehtineet varoitella minua ”polttamasta kynttilää molemmista päistä”. Varoituksen sanat ovat paikallaan.  Siksi aion jatkossakin käydä kuntosalilla ja jatkaa lähes päivittäistä lenkkeilyä metsäpoluilla.

KAUKO TUUPAINEN

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ke 4.5.2011

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on useaan otteeseen vakuutellut, että sijoitukset eräisiin EU:n – lähes suoritustilaan joutuneisiin – maihin on Suomelle hyväksi korkotuottojen muodossa.  Onko se sitä, kun velkarahan korko on pääsääntöisesti korkeampi kuin sijoitusten tuotto? Ottaahan Suomi ”sijoittamansa” rahat velaksi rahamarkkinoilta.

Katainen on myös todennut, että ”sijoitustoiminta on pienempi paha kuin riskeerata suomalaisten eläkesäästöt, työpaikat ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus”. Saatatko asian huonommin perustella?

Eläkeläisenä on huolestunut eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnasta.  Eikö olisi järkevämpää, että Suomen valtio maksaisi pois kaikki velkansa (28.2. velkaa oli 72,851 miljardia euroa) ja ottaisi luotot suomalaisilta eläkeyhtiöiltä, jolloin lainojen korkomenot jäisivät Suomeen ja eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan riskit minimoituisivat.?  Kyselee

KAUKO TUUPAINEN, eläkeläinen

Jyväskylä