Keskisuomalaisen mielipidepalsta ma 21.3.2011

Suomen hallituspuolueet ovat kilvan tukemassa Portugalin taloutta erilaisin finanssipoliittisten keinoin.  Puhutaan lainasta, vakuuksista ja takauksista.  Onko Portugali EU:n avun tarpeessa, kun se Paperiliiton jäsenlehden nro 2/2011 (sivu 14) on rakennuttamassa sellutehdasta Uruquayhin.

Lehti kertoo, että ”Uruquayssa on puhuttu ainakin vielä yhdestä sellutehtaasta.  Sen tekisi Portocell niminen yritys portugalilaisella pääomalla”.  Tiedustelee

KAUKO TUUPAINEN

PS:n Keski-Suomen piirijärjestön

II varapuheenjohtaja

Jyväskylän Kaupunkilehti, la 19.3.2011

Vanhat puolueet myötäjuoksijoineen syyttävät perussuomalaisia populismista, ymmärtämättä koko sanan merkitystä. Alun alkaen ”populismi” oli v. 1929 syntynyt ranskalainen kirjallinen suuntaus, joka kuvaa kansanelämää realistisesti.  

Perussuomalaiset kannattavat populismia eli kansan suosioon perustuvaa demokratiakäsitystä.  Vastakohta on elitistinen eli byrokraattinen demokratia, jota kolmen kopla (kok, sdp ja kepu) viljelevät. Meidän eli populistisen demokratian mukaisesti kansalaiset haluavat edustajikseen henkilöitä, jotka ajattelevat asioista samaan tapaan kuin he itse ajattelevat. Kansalaisilla ja perussuomalaisilla on asioista samat näkemykset, mielipiteet ja osin myös kokemukset.

Nykyisten vallanpitäjien harrastama elitistinen eli byrokraattinen demokratia lähtee siitä, että he ovat tietävinään, mitä kansa haluaa.  He käyttävät mielellään eri alojen asiantuntijoita ja kalliita konsultteja todistaakseen veronmaksajille olevansa oikeassa. Tähän nykykäytäntöön haluavat suomalaiset muutoksen, mikä ilmenee gallup-kyselyissä, joissa perussuomalaisilla on ollut nouseva kannatus. Toisaalta olen eri yhteyksissä todennut, että gallupit ovat ”vain” gallupeja ja muutos tehdään, jos tehdään, vain äänestämällä tulevissa eduskuntavaaleissa. Olen saanut olla mukana PS:n ehdokkaiden yhteiskiertueilla eri puolilla Keski-Suomea ja palaute on ollut kaikkialla samankaltaista: nyt mennään äänestämään ja kohdekin on selvä.

Perussuomalaisten EK-vaaliohjelman sanoma kumpuaa kansan syvistä riveistä.  Ohjelmassa on pyritty huomioimaan eri puolilla Suomea asuvien kansalaisten näkemykset, toiveet ja mielipiteet heitä lähellä olevista asioista. Eniten he ovat huolissaan omasta toimeentulostaan, kuntien peruspalveluista ja niiden yksityistämisestä, vanhusten hoidon jatkuvasta heikkenemisestä ja omaishoitajien raskaasta työtaakasta usein ilman minkäänlaista korvausta.  Eläkeläisten taitettu indeksi on monelle eläkeläiselle ”kirosana” ja opiskelijat kitkuttelevat jatkuvasti reaaliarvoaan menettävän opintotuen kanssa. Mielestäni opintotuki on sidottava indeksiin ja on myös tiedostettava, että lainapainotteinen opintojen rahoitus lykkää monen opiskelijan perheen perustamista.

Perussuomalaisten Ek-vaaliohjelma on saanut voimasta kritiikkiä muilta puolueilta. Se on ymmärrettävää, koska heillä ei ole ollut haluja korjata epäkohtia, eikä nostaa niitä edes agendalle.  Me ”persuiksi” haukutut olemme sen tehneet.  Epäkohtien korjaaminen vaatii toki kansalaisten tuen, jota saataneen huhtikuun Ek-vaaleissa.

KAUKO TUUPAINEN

Perussuomalaisten Keski-Suomen

piirijärjestö ry:n II varapuheenjohtaja

Jyväskylä

Keskisuomalainen pe 4.3.2011 (lyhentämätön mielipide)

Perussuomalaisten Ek-vaaliohjelman julkistamisen jälkeen, on vastustettu PS:n esittämää taitetun indeksin poistamista sillä. että se maksaisi liian paljon, eikä muilla puolueilla ole haluja puuttua indeksiin”.

Se, että muilla puolueilla ei ole ollut, eikä ilmeisesti ole vieläkään, haluja puuttua taitetun indeksin poistamiseen, on varmasti totta. Historia kertoo, että nykyinen persujen Ek-vaaliehdokas Seppo Kanerva teki Paavo Lipposen sateenkaarihallituksen (sdp, kok,vas, vihreät ja rkp) aikana lakialoitteen taitetun indeksin poistamiseksi.  Aloitteen allekirjoitti yli ¾ kansanedustajista, mutta sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Virpa Puisto (sdp) makuutti aloitteen vaalikauden loppuun v. 1999, jolloin se raukesi.

Eräässä valtakunnallisessa lehdessä todettiin 17.1., että ”Eläketurvakeskuksen ja työeläkevakuutusyhtiöiden asiantuntijat ovat laskeneet, että puoliväli-indeksiin siirtyminen maksaisi ensimmäisenä vuonna 104 miljoonaa euroa. Puoliväli-indeksin kustannukset olisivat kymmenen vuoden päästä yli 900 miljoonaa euroa ja vuonna 2035 jo 2,2 miljardia euroa”.

Se on iso tukku seteleitä, mutta paljon rahaa on myös kiinni eläkerahastoissa eli – tällä hetkellä -lähes 140 miljardia euroa.  Yhden prosentin vuosittainen korko ko. summalle on 1,4 miljardia ja kolmen prosentin korko 4,2 miljardia euroa vuodessa. 

Taitetun indeksin poistamiskustannukset voidaan siis rahoittaa eläkerahastojen vuosittaisilla koroilla ja siitä huolimatta rahastojen kasvu jatkuu erinomaisena. m.o.t.

 KAUKO TUUPAINEN,  tilintarkastaja, eläkeläinen