Suur-Jyväskylän lehti, kommenttipalstalla ke 17.11.2010

Alkuperäinen otsikko:

Kaikki alkoi siitä, kun …..

eli taustatietoa Kortepellontien ”yksityistämisestä”

Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennelautakunta päätti 8.9.2009, että ”kaupunki luopuu Säynätsalon Muuratsalossa sijaitsevan Kortepellon yksityistien asemakaava-alueen ulkopuolelle jäävän osan hoidosta ja hoitovastuu siirretään yksityistien tiekunnalle/tieosakkaille 1.1.2011 alkaen”.

Päätös tehtiin lautakunnassa yksimielisesti, eikä edes Säynätsalossa asuva lautakunnan vasemmistolainen jäsen sitä vastustanut, muista puhumattakaan.

Tästä päätöksestä tekivät 6.10.2009 oikaisuvaatimuksen Saara ja Jouko Onkinen sekä Arvo Viertola ja 11 muuta tienvarren asukasta. Pekka Korvenniemi teki oikaisuvaatimuksen 8.10.2009.

Kaupunkirakennelautakunta käsitteli oikaisuvaatimukset kokouksessaan 20.10.2009 ja apulaiskaupunginjohtaja Timo Koiviston esityksestä hylkäsi ne kaikki yksimielisesti. Päätöksen takana oli myös edellä mainittu säynätsalolainen lautakunnan jäsen.

Otteet päätöksistä lähetettiin oikaisuvaatimuksen tehneille 27.10.2009, jolloin olisi ollut mahdollisuus valittaa päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kun eräät säynätsalolaiset ottivat minuun yhteyttä, oli se asian käsittelyn johdosta liian myöhäistä, koska päätökset olivat jo saaneet lainvoiman.  Tämä johtui siitä, ettei asiasta valitettu hallinto-oikeuteen.

Jokin viikko sitten, otettiin minuun yhteyttä samaisesta asiasta, lisättynä tievalaistuksen tulevalla kohtalolla.  Käväisinkin Jorma Uskin ja Hannele Jaatisen kanssa Paratiisisaaren tiloissa keskustelemassa Taito Seppäsen ja Unto Pynnösen kanssa. Keskustelun jälkeen lupasin ottaa ”asian hoitooni” eli selvitellä taustoja.

Kortepellon yksityistämisasiasta kerroin tämän kirjoituksen alkuosassa. Valaistuksen osalta olin yhteydessä apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivistoon ja hän vakuutti minulle, että valaistus tullaan jatkossakin hoitamaan kaupungin toimesta ja kustannuksella. Eli valaistusasia on ratkennut myönteisesti. Kiitokset myös Vesa Kuparille, joka kaikessa hiljaisuudessa on tehnyt työtä valaistuksen säilymisen puolesta.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti 8.11.2010 Jorma Uskin laatiman valtuustoaloitteen jäljellä olevien yksityiskohtien selvittämisestä.

KAUKO TUUPAINEN, valtuustoryhmän puh. johtaja (PS)

Jyväskylä

Jyväskylän Kaupunkilehti la 13.11.2010

Jyväskylän kaupunginvaltuusto tarkisteli viime maanantaina voimassa olevaa hallintosääntöä.  Sääntö on päätöksenteon kannalta hyvin merkittävä asiakirja, sillä sen välityksellä valtuusto delegoi sille kuntalain mukaan kuuluvaa päätösvaltaa alemmille toimielimille.

Perussuomalaisten tekemät esitykset tyrmättiin jälleen valtuuston enemmistön toimesta – hyvistä perusteluista huolimatta. Vai mitä ajattelet lukijana seuraavasta valtuustoa koskevasta pykälän täydennyksestä? Toimivalta-kohdassa todetaan, että ”valtuusto päättää aina Jyväkylän Energian osakkeiden myynnistä”. Me esitimme, että momenttia täydennetään seuraavalla lausumalla: …. Jyväskylän Energian ja sen tytäryhtiöiden osakkeiden myynnistä.

Tiedossamme oli, että niin Jyväskylän Voima Oy:n (Keljonlahden voimala) kuin Jyväskylän Energiatuotanto Oy (Rauhalahden voimala) osakkeet omistaa Jyväskylän Energia Oy, mutta voimassa olevan kuntalain hengen mukaisesti päätösvallan mahdollisissa osakekaupoissa tulisi kuulua valtuustolle.

Todetaanhan kuntalain 13 §:n 1. momentissa selkeästi, että ” valtuuston tulee:1) päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista”.

Jos kaupunginvaltuusto on taannut JE-konsernin lainoja lähes puoli miljardia euroa, niin kyllä sillä pitää olla sananvalta myös tytäryhtiöiden mahdollisissa myyntiaikeissa.  Muussa tapauksessa energiayhtiö voi kaupunginhallituksen siunaamana myydä molemmat lämpöyhtiöt pois vaikka ”het´ huomenna”. Tämä oli esityksemme ns. punainen lanka.

Toinen poliittinen vääntö kohdistui hallintosäännön kaupunginjohtajaa koskevaan pykälään.  Ryhmämme esitti, että siihen lisätään ”kaupunginjohtajan kelpoisuutta” osoittava lause, joka kuului seuraavasti. ”Kaupunginjohtajalla on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon”.  Tämä esitys kaatui äänin 72-3 eli oikeiston ja vasemmiston yhteisrintamaan.

Valtuuston päätös merkitsee sitä, että kaupunginjohtajan lähimmiltä alaisilta (apulaiskaupunginjohtajat) vaaditaan loppututkinto, mutta kaupunginjohtajaksi voidaan valita kuka tahansa täysi-ikäinen kadun tallaaja. Toivottavasti kahden vuoden kuluttua valittava uusi ja kooltaan pienempi valtuusto suhtautuu kaupunginjohtajan kelpoisuusvaatimuksiin vakavammin.  Nykyisen kokoinen (75 valtuutettua) valtuusto ei siihen näytä kykenevän.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)