Helsingin Sanomat, Mielipidepalsta: Lyhyesti, su 26.9.2010

Eero Lassila (HS 23.9.2010) kirjoitti täyttä asiaa.  Minäkin jo seitsemän vuotta eläkkeellä olleena olen tiedostanut jopa syynkin eläkeläisten ”yliverottamiseen”.  Kaikki johtuu ns. kunnallisveron efektiivisestä veroprosentista.  Se tarkoittaa sitä, että valtuuston määräämä kuntallisveroprosentti on ansiotyötä tekevillä keskimäärin neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin eläkeläisillä.

Voit tarkistaa oman veroprosenttinsa vuoden 2009 verotuspäätöksestä seuraavasti: Maksuunpantu kunnallisveron määrä (euroina) kerrotaan sadalla ja jaetaan “ansiotulot yhteensä” luvulla (euroina) Tämän tehtyäsi ansiotyötä tekevä huomaa, että kunnallisvero on alle valtuuston hyväksymän kunnallisveroveroprosentin.

KAUKO TUUPAINEN, tilintarkastaja, eläkeläinen

Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 22.9.2010

Jyväskylän kaupungin virkamiesjohdon ja poliittisten myötäjuoksijoiden esityksestä Jyväskylän kaupunginvaltuuston enemmistö päätti äänestyksen jälkeen käyttää etuosto-oikeutta ns. Kankaan tehtaan kiinteistökaupassa.

Ihmettelen edelleenkin asiaa, koska samat henkilöt, jotka jatkuvasti uikuttavat kaupungin vuosittaisesta velkaantumista ottavat lisälainaa kaupungille 13 miljoonaa euroa eli 0,75 veroprosentin verran.  Kysehän on eräiden kansainvälisten suuryhtiöiden harjoittamasta kiinteistöbisneksestä, johon kaupunki vedettiin mukaan.

Mitä järkeä on lainoittaa kyseistä tonttikauppaa, kun sillä on jo omistaja (M-real)? Eikö se ollut M-real, joka toissijaisesti aiheutti 150 henkilön työttömyyden paperitehdaskaupoillaan ja haluaa nyt hyödyntää irtisanomiset?

Vastoin eräiden politiikkojen näkemystä kiinteistökaupalla ei ole mitään tekemistä Lutakon kanssa. Lutakonhan on rakennuttanut yksityinen Jyväs-Helmi Oy.  Kaupungin osuus investoinneista rajoittui Schaumanin puistotien rakentamiseen tarvittavine vesi-, viemäri- ja kaukolämpöjohtoineen.  Muun kunnallistekniikan rakentaminen jäi Jyväs-Helmi Oy:n kontolle.

Raakamaan ostoa en vastusta, mutta Kankaan kaupassa meille siirtyi lukuisia tarpeettomia rakennuksia ja hehtaaritolkulla pilaantunutta – massanvaihdon vaativaa – maata.  Myös hallinto- ja ylläpitokulujen vuosittainen 1,4 miljoonaan euron suuruus ihmetyttää minua.  Kun tähän lisätään 13 miljoonan euron lainan vuosittaiset korkokulut, vaikkapa 5 %:n keskikorolla eli 650.000 euroa, päädytäänkin jo yli kahden miljoonan vuosittaisiin kuluihin. Tätä maksetaan lähimmän viiden vuoden ajan, ennen kuin tontteja päästään myymään halukkaille gryndereille ja muille rakentajille. Vaatiihan kaavoitus aina oman aikansa.

Olisi ollut paljon järkevämpää säilyttää M-real kiinteistön omistajana ja antaa yhtiön perustaa kehittämisyhtiö, joka hoitaisi bisneshomman Jyväs-Helmi Oy:n tapaan. Saisihan kaupunki myös mahdolliselta luppoajalta kiinteistöverot itselleen.

Unohtaa ei pidä sitäkään, että kaupungilla on vuonna 2000 voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva kaavoitusoikeus. Vuonna 2003 lakiin lisättiin yksityisten omistamien maiden yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista koskevaa sääntelyä, jonka mukaisesti kunta voi tehdä lain perusteella kaavoitukseen ja sen toteuttamiseen liittyviä maankäyttösopimuksia.

KAUKO TUUPAINEN, tilintarkastaja, kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylä

Jyväskylän Kaupunkilehti ke 22.09.2010

Liikuntakulttuurin puuhastelijana ihmettelen edelleenkin sitä, miksei Jyväskylän kulttuuriväki löydä toisiaan eli miksi he vuodesta toiseen vetävät eri suuntiin?  Kyse on tietenkin jo kolmenkymmenen vuoden ajan kaupungissa velloneesta keskustelusta konserttitalon tai –salin paikasta. Tässä mielessä kaupungin liikunta- ja urheiluväki on merkittävästi yksimielisempää.  He ovat ainakin toistaiseksi tyytyneet siihen, mitä kaupunki on heille tarjonnut ja antanut.

Ryhtymättä enemmälti oppimestariksi, niin ihmettelen todellakin sitä, ettei kulttuuriväki näytä tiedostavan vieläkään sitä mitä he ”aikuisten oikeesti” haluavat?!

Muistin virkistämiseksi totean, että lähes 18 vuotta sitten konserttitalon paikkavaihtoja oli 11, joista loppusuoralle pääsi neljä varteenotettavaa vaihtoehtoa: entinen linja-autoasema, Lutakko, valtiontalo ja Kuokkalan Survo.  Kuten eräät saattavat muistaa – edullisimmin musiikki- ja taidekeskus olisi rakentunut Kuokkalaan – neitseelliseen paikkaan Jyväsjärven rantamaisemiin 75 miljoonalla markalla (Mmk) eli 12,6 miljoonalla eurolla (Me).  Esitys kaatui kuitenkin kaupunginvaltuustossa 20.8.1990, jolloin äänestyksen jälkeen päädyttiin siihen, että rakennus tulee Lutakkoon nykyisen Siltakadun ja Rantaväylän risteykseen, osin Jyväsjärven päälle.

Erinäisten haihattelujen jälkeen paikaksi kaavailtiin myöhemmin Kilpisen- ja Vapaudenkadun kulmausta, johon rakennettuna instituutio olisi tullut hintoihinsa. Pelkästään valtiontalorähjän kunnostus ja uudisrakennus olisi tullut maksamaan lähes 195 Mmk ja 440 autopaikkaa Kirkkopuiston alle 44 Mmk eli yhteensä lähes 240 Mmk eli 40 Me.

Reipas viikko sitten kaupunginjohtaja Markku Andersson kertoi Kuokkalan kartanoon kokoontuneille, että kaupunginvaltuuston viimeisin tahto on rakentaa konserttisali Paviljongin yhteyteen, kunhan rahoitus saadaan järjestymään. Valittua paikkaa puoltavat jo valmiina olevat aulatilat narikoineen, toiletti- ja ravintolatilat sekä hyvät autojen paikoitustilat.  Unohtaa ei pidä myöskään tulevaa Keskimaan omistamaa hotellia, joka mahdollistaa kaukaakin tulevien konserttivieraiden ja soittajien majoittumisen ”nappaskenkämatkan” päähän.

Pitäkää nyt valitusta paikasta kiinni ja kunhan saadaan valtio – yksityisen rahan lisäksi – mukaan ”soivan konserttisalin” rahoitukseen, niin ehkäpä toiveenne toteutuu vielä tällä vuosikymmenellä.  Yksinomaan kaupungin rahoituksella ei sali rakennu, arvelee

KAUKO TUUPAINEN,  kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylä

Suur-Jyväskylän lehti, ke 8.9.2010

Viime viikolla levisi julkisuuteen tieto, että kaupungin virkamiesjohto esittää kolmen kirjaston lakkauttamista Jyväskylässä. Liipaisimella ovat Keltinmäki (n. 4.400 as.), Kypärämäki (n. 3.200 as.) ja Kuokkala (n. 17.000 as.).  ”Kuolleena syntynyt esitys – kaikilta osin”, sanon minä.

Olen asunut Kuokkalassa vuodesta 1985 alkaen, joten otan kantaa alueen kirjaston sulkemiseen, vaikkei sitä ole mielestäni edes avattukaan.  Miksi näin? Siitä kerron lisää.

Ollessani vuonna 1996 päättyneellä valtuustokaudella kaupunginhallituksessa, saimme vuoden 1997 talousarvioon määrärahan kirjaston avaamiseksi Kuokkalaan. Kirjaston tilojen hankintaan varattiin kaksi miljoonaa markkaa ja kirjahankintoihin 800.000 markkaa. Valtuusto hyväksyi määrärahat vuoden 1997 talousarvioon.  Mutta kuinkas kävikään? Poliittiset voimasuhteet muuttuivat syksyn 1996 vaaleissa oikeistoenemmistöiseksi ja talousarvioon varatut määrärahat hupuloitiin muihin tarkoituksiin.

Kirjaston perustaminen oli jäissä useita vuosia kunnes vuoden 2001syksyllä asia eteni Tilapalvelun ja kulttuurilautakunnan esitysten jälkeen kaupunginhallitukseen.  En tiedä oliko silloisella kaupunginjohtaja Pekka Kettusella ”ketunhäntä kainalossa”, mutta hän ryhtyi innokkaasti ajamaan kirjastotiloja Kuokkalaan.

Kettusen esityksestä päätti kaupunginhallitus syyskuussa 2001 ostaa Polar Kiinteistöt Oyj:ltä Kiinteistö Oy Kuokkalan Toritalo- nimisestä yhtiöstä nipun osakkeita kolmella miljoonalla markalla. Osakeostoon sisältyi toimisto- ja liiketilojen (629 m2) lisäksi 99,5 m2:n saunaosasto rakennuksen viidennessä kerroksessa. Vm. asia laittoi minut jo tuolloin miettimään, että mistähän mahtoi olla kysymys?

Asia selvisikin minulle hyvin nopeasti. Osakeoston myötävaikutuksella Polar Oyj pääsi eroon sille tarpeettomaksi käyneistä toimistotiloistaan ja edustussaunastaan.  Kirjastoa tiloihin ei saatu, vaan tilat luovutettiin myöhemmin kaupungin teknisen viraston väistötiloiksi. Saunaosasto roikottaa edelleenkin tarpeettomana Tilapalvelun taseessa.

Nykyisin Kuokkalassa toimii pari vuotta sitten avattu – lopetusuhan alainen – pienkirjasto 51m2:n tiloissa.  Se on avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin viiden tunnin ajan.  Vuosittaiset kustannukset ovat vajaa 85.000 euroa. Rahanpuutteen vuoksi ei kirjastoja tule sulkea, sillä päättihän kaupunginvaltuusto keväällä upottaa neljä miljoonaa euroa Lutakossa sijaitsevan Siltakadun tunnelointiin, tuumii

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)

Keskisuomalaisen mielipidepalsta ti 31.8.2010

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi viime maanantaina yksimielisesti Kangasvuorentien risteyksen kaavamääräykset.  Kyseessä oli kolmen kuusikerroksisen talon kaava Kangasvuorentien ja Seppäläntien risteykseen.

Kaavan julkisivu- ja kattomääräyksistä ilmeni mm., että rakennukset tulee liittää kaupungin kaukolämpöverkkoon ja että kattomuotona tulee olla loiva pulpettikatto tai tasakatto.

Viimeksi mainitsemastani asiasta käytiin ennen valtuustoa pidetyssä valtuustoryhmien puheenjohtajien kokouksessa keskustelua ja todettiin, että Suomessa tulisi rakentaa ensisijaisesti taloja, joihin ei tule tasakattoa. Perusteluna Suomen talviolosuhteet ja monet kokemukset tasakattojen aiheuttamista lisäkustannuksista kiinteistöjen omistajille.

Eräänä esimerkkinä käytin Kypärämäen päällä sijaitsevan Kortemäen kiinteistöjen omistajien monivuotista oikeustaistelua kattomääräyksen muuttamisesta.

Omakohtaisesti olen todennut, että havu- ja lehtipuiden läheisyyteen rakennetut tasakattoiset rakennukset, joissa sadevedet ja jokakeväiset lumien sulavedet johdetaan kattokaivojen kautta sadevesiviemäreihin, ovat melkoinen riesa niin kiinteistön omistajille kuin huoltoyhtiöillekin.

Puiden läheisyydessä olevien kiinteistöjen kattokaivut tukkeutuvat helposti havunneulasista ja puiden lehdistä, ellei niitä huolella puhdisteta ennen syyspakkasten tuloa. Hyvänä huonona esimerkkinä ovat yliopiston rakennusten moninaiset katto-ongelmat, joista olen saanut lehdestä lukea.

Valtuustoryhmät – keskustaa lukuun ottamatta – tiedostikin asian viime maanantaina ja esittivät lähinnä tulevaisuutta varten asian yhteyteen toivomusponnen, joka kuului seuraavasti: ”Toivomme, että AK-korttelissa rakennusten kattomuotona on ensisijaisesti loiva pulpettikatto.”

Ponsi hyväksyttiin äänin 58–16. Pontta hyväksyessään valtuutetut tiedostivat, että lopullinen ratkaisu rakennusten kattomuodosta jää rakennusluvan saavalle rakennuttajalle, mutta viesti rakennuttajille ja rakennustarkastukseen oli kuitenkin selkeä.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu

Jyväskylä