Keskisuomalaisen mielipidesivu to 27.5.2010 ja Kuntalehti nro 9/2010 (kesäkuu)

Paheiden summa on vakio. Myös ihmisyys riippumatta ajasta ja paikasta on muuttumaton. Politiikan sanotaan olevan yhteisten asioiden hoitamista, joten kaikkien poliittisten ratkaisujen tulee lähteä ihmisyydestä ja yhteisöllisyydestä. Meidän sanotaan elävän demokratiassa, jonka pitäisi olla kansanvaltaa, mutta onko se sitä?

Demokratiassa on kaksi käsitystä: populistinen ja elitistinen. Populismin on sanottu olevan poliittisten häiriköiden toimintaa, mutta populistinen demokratia on aivan muuta.  Minä ja Perussuomalaiset luotamme kansaan ja kannatamme populistista demokratiakäsitystä elitistisen demokratiakäsityksen asemasta.

Meidän demokratiakäsityksen mukaan kansalaiset haluavat valita edustajikseen henkilöitä, joiden kanssa he ovat asioista samaa mieltä ja jotka kykenevät yhdistämään kansaa erilaisten eturyhmäpyrkimysten paineessa.

Elitistisessä demokratiakäsityksessä painotetaan asiantuntijuutta kansalaisten sijaan. Elitismissä hallitseminen tapahtuu kansaa hajottamalla, populismissa kansaa yhdistämällä.  Populistisessa demokratiassa äänestäjä pystyy saattamaan päättäjät vastuuseen, elitistisessä demokratiassa se ei ole mahdollista.

Demokratiaan kuuluu, että sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan kaikille Suomen kansalaisille kaikissa olosuhteissa. Onhan kansalaisten terveys- ja hyvinvointi paitsi itseisarvo myös edellytys Suomen menestymiselle kansainvälisessä taloudellisessa kilpailussa.

Mielestäni yhteiskunnan ei tule ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalveluita yksityisen sektorin tuottamiksi, koska yksityisen sektorin päätarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Sen hyväksyn, että yksityinen sektori täydentää julkista palvelutuotantoa siellä missä se todetaan kelvolliseksi. Sanomattakin on selvää, että harvaan asutuilla alueilla eivät markkinat voi toimia hyvin, joten yksityistämällä palveluja ei saavuteta säästöjä, vaan kustannukset – päinvastoin – kasvavat.

Paljon puhutun pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin vahvuus on sen kaikenkattavuus. Siinä niin rikkaat kuin köyhätkin ovat samassa veneessä ja kaikki saavat osansa hyvinvoinnista. On tähdellistä, että Suomessa säilytetään kansanvaltainen rakenne. Vain sen kautta kansalaiset pystyvät vaikuttamaan siihen, millaisia palveluja, millä tavalla, mihin hintaan ja missä määrin niitä kansalaisille järjestetään.

Suomen Perustuslain 2.1 §:n mukaan ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.”  Nyt meillä kaikilla on tilaisuus lukea ja kuunnella, mitä puolueiden asettamat ehdokkaat meille lupaavat tai jättävät lupaamatta.  Ollaan aktiivisia ja laitetaan eduskuntaan pyrkijät lujille, sillä parannettavaa löytyy lähes jokaisessa asiassa.  Unohtaa ei toki pidä sitä tosiasiaa, että kaikki maksaa ja maksumiehinä olemme me – Suomen kansalaiset.

KAUKO TUUPAINEN, PS:n K-S:n piirtoimikunan II varapuheenjohtaja

Jyväskylä

Keskisuomalaisen mielipidepalsta to 20.5.2010

Voimassa olevan kuntalain 23 §:n 1. momentin mukaisesti ”Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta”.

Jyväskylässä kaupunginhallitus on ottanut käyttöön kuntalakiin kuulumattoman ”itsesensuurin”, sillä se ryhtyi pompottamaan, tällä kertaa sivistyslautakuntaa, saadaksee ulos mieleisensä päätöksen.

Kyse oli Lohikosken koulun korjausrakentamisen uudelleen tarkastelusta. Sivistyslautakunta päätti yksimielisesti kokouksessaan 26.1.2010 seuraavaa:  ”Sivistyslautakunta katsoo saadun selvityksen perusteella, että Lohikosken koulun toteuttaminen kokonaan uudisrakennuksena olisi ollut nyt toteutettua vaihtoehtoa järkevämpi, koska kustannusero ei ole merkittävä ja uudisrakennus olisi ollut riskittömämpi vaihtoehto.  Lautakunta edellyttää, että jatkossa vastaavissa tilanteissa tulee jo hankesuunnitelmavaiheessa olla kustannusvertailu.”

Päätös ei tyydyttänyt hallitusta, vaan se palautti asian takaisin lautakunnalle uutta valmistelua varten kokouksessaan 15.2.2010. Lautakunta toteuttikin hallituksen tahdon kokouksessaan 24.4.2010 ja ”katsoi Tilapalvelun selvityksen riittäväksi”.

Minusta edellä kerrotun tapainen lautakunnan pompottelu ei kuulu demokraattiseen päätöksentekoon, vaan lähinnä brysselimäiseen käskytykseen, josta Suomen hallituksellakin on kokemusta.

Valtuusto on valinnut sekä kaupunginhallituksen että lautakunnat, joten ne ovat samalla lähtöviivalla valtuustoon nähden. Lautakunnissa pitäisi olla ja onkin sellaista erikoisosaamista, jota ei hallituksen pöydän ympäriltä löydy, joten pysyköön hallitus jatkossa lestissään ja lopettakoon turhan pompottelun.

KAUKO TUUPAINEN,  kaupunginvaltuutettu, PS

Keskisuomalaisen mielipidepalsta 10.5.2010

”Jyväskylän jalkakäytävien maksuton talvihoito”

Jyväskylän kaupunginhallitus käsittelee otsikkoasiaa kokouksessaan maanantaina 10.5.2010.  Koska kysymys on kaupungin menojen lisäämisestä ja sitä ei ole rahoitettu vuoden 2010 talousarviossa, edellytän, että hallitus tuo asian kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Ratkaisu kuuluu kuntalain 13 §:n mukaisesti valtuuston päätettäviin asioihin.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)

Keskisuomalainen, mielipidepalsta ti 4.5.2010

Suomessa on noin 240.000 työtöntä ja Keski-Suomessa 17.000 eli enemmän kuin suhteellinen osuutemme väestöstä edellyttäisi.  Jyväskylän kaupunki on omalta osaltaan pyrkinyt vähentämään kaupunkiseudun työttömyyttä osoittamalla tämän vuoden talousarviossaan 72 miljoonaa euroa investointeihin eli kunnallistekniikkaan, uudisrakentamiseen ja peruskorjauksiin.  Näitä toimenpiteitä varten kaupunki otti tänä vuonna uutta lainaa 58 miljoonaa euroa. Ideana oli paikallinen elvytys eli työtä seutukunnan työttömille.  Mutta kuinkas kävikään?

Minua ja ehkä monia muitakin valtuutettuja on hämmästyttänyt eräiden pienten urakoitsijoiden tapa hankkia työvoimansa Suomenlahden eteläpuolelta kuten Virosta. Johtuneeko menettely siitä, että heidät voidaan palkata töihin työehtosopimusten alarajan mukaisella palkalla? Vai onko muitakin syitä?

Näin valtuutettuna tunnen itseni petetyksi kahdestakin syystä. Ensinnäkin kaupunkiseudun työttömät jäävät sivuun työpaikoista ja toiseksi kaupunki ja valtio jäävät paitsi työntekijöiden veroista. Verothan menevät ainakin kuuden kuukauden ajan työntekijän kotimaahan esimerkiksi Viroon.

Mainos-TV:n ohjelma ”45 minuuttia” kertoi hiljattain, että verot ja palkanmaksuun liittyvät sosiaalikustannukset jäävät usein kokonaan tilittämättä eli Virossa toimivat urakoitsijat hyödyntävät itse kyseiset eurot.

Tiedostan, että EU ja sen moninaiset direktiivit sotkevat meidän suomalaisten jokapäiväistä elämänmenoa, mutta muutos olisi saatava aikaan. Ymmärrän asetelman esimerkiksi Keljonlahden voimalan erityisasennuksissa, mutta tavanomaisissa peruskorjaus- tai uudisrakennustöissä en.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)