Jyväskylän kaupunkilehti ke 21.4.2010

Julkisuudessa on kerrottu, että kaupungin velkamäärä on huikea ja että olemme sen johdosta jopa mitalisijalla Suomen kaupunkien joukossa.  Jos ja kun ollaan tarkkoja, niin kaupungin velkamäärä viime vuoden lopussa oli 241,370 miljoonaa euroa (M€) eli 1.862 euroa per asukas. Onko se paljon, kun esimerkiksi toissa vuoden lopussa (31.12.2008) oli Kyyjärven velkamäärä 3.200, Jämsän 3.000 ja Karstulan 2.800 euroa/asukas.  Kuinka moni tiedostaa, että Suomen valtiovelka oli 28.2.2010 kokonaista 11.795 euroa asukasta kohden?!

Toisaalta velan määrä ei kerro sitä, kuinka kaupungilla menee.  Olivathan kaupungin lainasaamiset viime vuoden lopussa suuremmat kuin velat eli 286,413 M€ ja 2.210 euroa/asukas.  Tästä johtuen kaupungin korkotulot olivat 9,557 M€ suuremmat kuin korkomenot. 

Kirjapidon mukaan viime tilikauden ylijäämä oli 31,468 M€.  Totuudessa pysyäkseni ylijäämä johtui kuitenkin kaupunginvaltuuston kikkailusta, kun se pakkomyi, niin entisen maalaiskunnan, kuin Korpilahdenkin vesilaitokset Jyväskylän Energia Oy:lle (JE Oy) huikealla 40,6 miljoonan euron voitolla.

Tästä pääsenkin lempiaiheeseeni eli kaupungin omistaman JE Oy:n kurittamiseen.  Kuritus alkoi jo vuonna 1996, jolloin energialaitos yhtiöitettiin.  Tuolloin kaupunki möi energialaitoksen ja sen sähkö- ja kaukolämpöverkostot perustetulle yhtiölle 520 miljoonalla markalla (Mmk).  Kauppahinta hoidettiin niin, että perustetun yhtiön maksettavaksi siirrettiin kaupungin velkoja 200 Mmk ja lisäksi kaupunki merkitsi yhtiön liikkeelle laskeman 320 Mmk:n (53,8 M€) debentuurilainan 7,8 %:n korolla.

Kaupungin omistama vesilaitos (Jyväskylän Vesi) pakkomyytiin JE Oy:lle vuonna 2005 huikeaan ylihintaan, joka aiheutti yhtiön velkataakan kasvun 150 M€:lla, korkoprosentin ollessa 5,9 %.

Viimeisen pakko-oston JE Oy joutui tekemään, kun sille myytiin entisen mlk:n ja Korpilahden vesilaitokset räikeään ylihintaan.  Velkataakka kasvoi 62,3 M€:lla, josta kaupunki perii korkoa 5,9 %.  Kaupunki tulouttaa 266,1 M€:n saatavistaan JE Oy:ltä vuosittain korkoja 16,750 M€.

Kerroin yllä olevan siksi, että omistajan päätöksistä johtuen JE Oy joutuu korottamaan myötäänsä niin veden, sähkön kuin kaukolämmönkin hintoja, jotka me kuluttajat muristen maksamme.  Viime kädessä vastuun kantaa kaupunginvaltuusto, joka on hyväksynyt vesilaitosten kaupat.

Kuten otsikossa totesin, kaupungin velkamäärä on kohtuullinen.  Sen sijaan kaupunkikonsernin velat ovat 843,8 M€ eli 6.509 euroa/asukas. Suuri velkamäärä selittyy lähinnä kahden yhtiön: Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n (247,9 M€) ja JE Oy:n (206,3 M€) ulkoisilla lainoilla.

Täytyy kuitenkin muistaa, että molemmat ”velkaiset yhtiöt” vastaavat lainojen lyhennyksistä ja koroista omalla tulorahoituksellaan.  Varsinkin JVA Oy ja sen omistamat 7.400 asuntoa eivät ole kaupungille mikään riskisijoitus, kuten aiempi kaupunginjohtaja Pekka Kettunen mielellään kertoi.

Päinvastoin. Yhtiön vuokralaiset maksavat vuokrissaan niin hoito- kuin pääomakulutkin eli lainojen lyhennykset, korot, kiinteistöverot ja tonttien vuokrat. Vuosi sitten JVA Oy:llä oli pitkäaikaista lainaa noin 540 euroa/asm2, kun asuntojen käypä arvo oli jo toissa vuonna kolminkertainen.

Halusin yllä olevalla kertoa, että vaikka kaupungin tytäryhtiöillä on rutkasti velkaa, joka näkyy rasitteena konsernin taseessa, niin velalla hankittu kantavarallisuus on velkoja suurempi.

KAUKO TUUPAINEN

kaupunginvaltuutettu (PS)

Suur-Jyväskylän lehti ke 7.4.2010

Viime viikkoina on kaupunkilaisia askarruttanut Keljonlahden voimalan rakentamiseen liittyvät – julkisuuteen tulleet – möhlingit. Pääsyylliseksi on nimetty JE-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Timo Fredrikson. Osakeyhtiöissä hallituksen puheenjohtaja ei tee päätöksiä yksin, joten vastuu jakaantuu kollegiaalisesti kaikkien hallituksen jäsenten kesken.

Oletan, että yhtiön hallituksen päätökset on tehty aikoinaan in bona fide eli vilpittömässä mielessä toimitusjohtajan esittelystä. Jälkeenpäin on paljastunut, etteivät päätökset olleetkaan kaikilta osin hyviä, vaikka ne perustuivat päätöksentekohetkellä asianmukaiseen harkintaan. Virheiden tultua ilmi, vaaditaan päättäjiä vastuuseen ja jopa korvaamaan aiheutettu vahinko. Tällöin noudatetaan usein ns. business judgement-säännöstä, joka tarkoittaa sitä, ettei kysymyksessä olekaan korvausvastuuseen perustuva tuottamuksellinen menettely, vaikka tehdyt päätökset osoittautuvat myöhemmin yhtiön kannalta epäonnistuneiksi.

Syyttävä sormi näyttää oikeutetusti osoittavan JE-yhtiöiden johtoa kohtaan, eikä välttämättä aiheetta, mutta toissijaiset vastuunkantajat löytyvät kaupunginhallituksen pöydän ympäriltä. Miten niin?  Siksi, että Jyväskylän kaupungin yksin omistamien yhtiöiden valvonta ja toimintavaltuuksien myöntäminen tytäryhtiöille kuuluu kaupungin konserniohjeiden mukaisesti kaupunginhallitukselle.

Kaupunginhallituksen vahvistamien konserniohjeiden 9 §:n mukaan ”Tytäryhteisön on ennakkoon hankittava konsernijohdon (kaupunginhallitus & kaupunginjohtaja) suostumus mm. liiketoiminnan merkittävään ja poikkeukselliseen laajentamiseen tai vastaaviin investointeihin”.

Kaupunginhallitus on laiminlyönyt valtuuston sille määräämän valvontavelvoitteen antaessaan Jyväskylän Voima Oy:lle luvan hankkia mm. kalliit kattilalaitteet ennen valtuuston käsittelyä ja vielä kalliilla leasing-menettelyllä.  Kaupunginhallitus on nimennyt 10-jäsenisen emoyhtiön hallituksen, jossa on vain muutama alaa tunteva jäsen. Olen todennut mm. valtuuston pöntöstä, että osakeyhtiön hallituksen jäsenmäärän optimi on viiden asiansa osaavan henkilön kollegio, kaikki muut ovat turhan panttina.

Lopuksi muutama sana kaupunginvaltuuston kokouksesta 14.5.2007, jossa päätettiin lopullisesti Keljonlahden voimalaitoksen investoinnista. Osa valtuutetuista – minä mukaan luettuna – edusti näkemystä, että asia oli huonosti valmisteltu ja halusimme lisätätietoja.  Tämän vuoksi esitin Heimo Lajusen kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun. Äänin 37–22 palautusesitys hylättiin. Tämän jälkeen valtuutettu Ahti Vielma esitti Anita Saraste-Kauton kannattamana, että asia jätetään pöydälle.  Tämäkin esitys kaatui äänin 42–12. Jatkokäsittelyssä Esa Salokorpi ja Riita Tynjä esittivät koko investoinnin hylkäämistä.  Ehdotus kaatui äänin 37–20.

Vihreiden ponsikikkailu voimalaitoksen investointiasian yhteydessä on jätettävä omaan arvoonsa, sillä kuntalaki ei tunne toivomusponsia lainkaan. Ilmeisesti he hakivat sielulleen rauhaa, koska enin osa vihreistä äänesti Keljonlahden voimalan rakentamisen puolesta.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylän Kaupunkilehti ke 31.3.2010

En yleensä käy debattia poliittisesti vihreän valtuutetun kanssa, koska se on ilmeisen hyödytöntä, mutta teen sen nyt.  Aika opettanee myös eräälle uudelle valtuutetulle, mistä kunnallispoliittisessa päätöksenteossa on pohjimmiltaan kyse.

Olen todennut muutaman kerran valtuustoseminaareissa ja valtuuston pöntöstäkin, että valtuutetun tärkein tehtävä on talousarvion hyväksyminen ja tilinpäätöksen vahvistaminen.  Kaikki muu kunnallinen päätöksenteko tapahtuu näiden ”raamien” puitteissa talousarviovuoden aikana.

Poliittinen herjailu ja kirjoittelu ovat sananhelinää, jos valtuutetulla ei ole valmiuksia ottaa kantaa asioihin vuoden tärkeimmässä kokouksessa eli talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Jos yhdeksän vihreää valtuutettua haluaisivat ”aikuisten oikeesti” tehdä päätöksiä eläkeläisten, vammaisten, työttömien ja nuorten opiskelijoiden puolesta, niin he tekisivät niin, mutta kun ei, niin ei. Palataan asiaan tämän vuoden lopulla, kun tulen uudistamaan esityksemme.

Vaikuttaa siltä, että vihreiden valtuustoryhmä on edelleenkin muiden porvarillisten ryhmien talutusnuorassa, koska he kannattivat ylisuurta valtuustoa (75 jäsentä) ja halusivat itselleen kolmannen (tarpeettoman) valtuuston varapuheenjohtajan paikan.  Eivät vihreät vastustaneet myöskään ylisuurta valtuustoryhmien saamaa kunnallista puoluetukea PS-, KD – ja SKP-ryhmän tapaan. Kaikki nämä aiheuttavat lisäkustannuksia veronmaksajille.

Mitä tulee monikulttuurikeskus Glorian tukemiseen, niin PS:n valtuustoryhmä on tutustunut – paikanpäällä – heidän taloudellisiin ongelmiinsa ja todennut ne oikeiksi.. Ryhmämme jäsen Minna Mäkinen jätti asian johdosta viime valtuustossa aloitteen, jolle toivomme aikanaan tukea myös vihreiden valtuustoryhmältä. Mottoni on edelleenkin, että päätökset tehdään valtuustosalissa, ei lehtien palstoilla populistisilla julistuksilla eli siirtykäämme alkeellisesta aaltoilusta vastuulliseen päätöksentekoon.

KAUKO TUUPAINEN, kaupunginvaltuutettu (PS)

Jyväskylä