Palokka-lehti 23.10.2008:
Tulevana sunnuntaina on viimeinen mahdollisuus äänestää ”Uuden Jyväskylän” 75-jäseniseen valtuustoon parhaat mahdolliset voimat. Valinnanvaraa on, sillä 11 puoluetta on asettanut kaikkiaan 572 toinen toistaan paremman ehdokkaan vaaleihin. Ehdokkaista löytyy naisia ja miehiä, nuoria ja vanhoja, kapitalisteja ja jopa kahden sortin kommunistejakin. Valtuustoon on pyrkimässä kokeneita konkareita ja kunnallispoliittista uraa aloittelevia – yhteisten asioittemme hoitamisesta kiinnostuneita ensikertalaisia.
Toivottavasti raha ei kuitenkaan ratkaise sitä, kuka valtuuston jakkaralle yltää, varsinkin kun vaikuttaa siltä, että valtapuolueilla (demarit, kokoomus ja keskusta) sitä näyttää olevan. Tämän toteamiseen riittää, kun katselet tulevan sunnuntain maakuntalehden (Ksml) sivuja.
Onhan sunnuntaimainonnalla toki merkitystäkin äänestyskäyttäytymiseen. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että moni tekee ratkaisunsa ehdokkaastaan vasta varsinaisena vaalipäivänä, jolloin valtaosa äänestäjistä käy sujauttamassa äänestyslippunsa vaaliuurnaan. Tästä kertovat viimeisen neljän vuoden tilastotkin. Esimerkiksi Jyväskylässä kävi vaalipäivänä äänestämässä keskimäärin 67 prosenttia äänestäneistä eli kaksi kertaa enemmän kuin ennakkoäänestyspäivinä.
Suur-Jyväskylän valtuutetut ovat suurten päätösten edessä. Ensi vuoden veroprosentiksi on sovittu 18,5 %, vaikka jo laskennallinen (asukaslukuun perustuva) prosentti oli 0,2 yksikköä suurempi. Sillä on tultava toimeen ensi vuonna ja sehän tarkoittaa sitä, että monet tärkeät investoinnit siirtyvä vuosien taakse, ellei jotain tehdä. Mitä sitten voitaisiin tehdä, kun lisälainan otto on leimattu tabuksi?
Minusta on lyhytnäköistä politikointia, jos kuntalaisten verorahoilla rakennetut julkiset rakennukset rapistuvat ja homehtuvat, kun kassavarat eivät riitä niiden peruskorjaukseen. ”Hyvänä” – huonona esimerkkeinä – ovat mm. Palokan ja Vaajakosken lukioiden peruskorjausten siirtäminen hamaan tulevaisuuteen. Mielestäni kuntien omaisuutta on valtuutettujen hoidettava yhtä hyvin kuin omaa taloaan tai kesämökkiään. Tuskin meistä kukaan antaa talonsa ränsistyä, jos vaikka katto romahtaisi sisään talvisen lumikuorman alla. Kyllä se korjattaisiin kuntoon alta aikayksikön, ja jos rahaa ei ole piironginlaatikossa, niin sitä lainattaisiin pankista. Samoin tulee menetellä kunnan omistamien rakennusten tähdellisten peruskorjausten suhteen.
Jyväskylän kaupungin hyvinvointia on viime vuosina tietoisesti aliarvioitu. Kaupungin korkein virkamies- ja poliittinen johto ovat turhaan ”ripotelleet tuhkaa päällensä”. Kaupungin talous on ollut jo pitkään kunnossa, jos sitä mitataan vaikkapa lainamäärällä per asukas tai korkotulojen ja – kulujen erotuksella. Kaupungin pitkäaikaiset velat olivat viime vuoden vaihteessa 160 miljoonaa euroa, mutta pitkäaikaiset saamiset olivat tuolloin 61 miljoonaa suuremmat. Samoin korkotulot olivat viime vuonna 7,6 miljoonaa euroa suuremmat kuin korkokulut. Olen eri yhteyksissä todennut, että nyt olisi korkea aika laittaa kaupunkilaisten asiat viimeinkin kuntoon.
”Uutta Jyväskylää” on rakennettava sen asukkaille. Uuden kunnan asukkaiden on oltava tasavertaisia sosiaaliseen asemaan, sukupuoleen, koulutustaustaan, terveyteen yms. katsomatta. Kaikilla kuntalaisilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kunnan kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhoidon sekä opetustoimen tulee toimia moitteettomasti kaikissa olosuhteissa, joten niissä on oltava riittävät henkilöresurssit. Lukijani, jos olet samaa mieltä, niin käy äänestämässä.