Palokka-lehti 21.2.2008:
Tätä juttua kirjoittaessani on talven avantouintikausi parhaimmillaan. Kausihan alkoi jo ”sulien vesien aikana”, joskin vaikuttaa silta, että kunnon talvi antaa odottaa itseään. Olen käynyt säännöllisesti (2-3) kertaa/viikko) avannossa ja täytyy rehellisesti tunnustaa, että olo on parempi kuin edellistalvena.
Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokous maanantaina 18.2.2008, § 20:
”Kolmas kerta toden sanoo”, on vanha perussuomalainen sananlasku. Kaksi kertaa aiemmin on Jyväskylän kaupunginvaltuusto käsitellyt kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan liitosta eli 5.4.1982 otsikolla ”Esityksen tekeminen valtioneuvostolle kuntajaon muuttamisesta Jyväskylän seudulla” ja toisen kerran 12.12.1988 otsikolla ” Esityksen tekeminen valtioneuvostolle Jyväskylän maalaiskunnan liittämisestä Jyväskylän kaupunkiin”. Molemmat esitykset vesittyivät maalaiskunnan vastustukseen.
Itse olen ottanut kuntaliitoksen puolesta kanttaa mm. Napakymppi-lehden kolumnissani 22.12.1985 ja Suur-Jyväskylän lehden kolumnissani 30.11.1988.
On erinomainen asia, että yli neljännesvuosisadan kestänyt ”kuntaliitostaisto” on tänään saamassa viimeisen niitin ja uusi – Korpilahdella täydennetty – suurkunta voidaan perustaa 1.1.2009.
Arvoisa puheenjohtaja
Minua on usein arvosteltu siitä,
ettei puheelleni varattu aika riitä.
Siksi päätän puheeni tähän,
mutta haluan silti riimitellä vähän.
Olen pukenut sanottavani runon muotoon,
jonka läsnä oleva valtuusto minulle suokoon.
Omistettu Suur-Jyväskylälle
Vuosikymmenet on – liitosasiassa menty – ”beffa edellä” puuhun,
se on aiheuttanut – huonon maun – monen maalaiskuntalaisen suuhun.
Pakolla ei päästä koskaan järkevään yhteistyöhön,
vaikka kuinka rehkitään, myöhään yöhön.
Nyt on kulttuuri täysin muuttunut,
eikä kovinkaan moni päättäjä ole suuttunut.
Kiitos suurille valtuustoryhmille, syntyneestä sovusta,
ei auta vastaan pyristely – huolimatta suukovusta.
Pari kohtaa alkoi sopimuksessa minua kaiverrella,
joten saanen tässä hieman saivarrella:
– Miksei veroprosenttia voitu hieman nostaa?
ja sillä paremmat palvelut kuntalaisille ostaa.
– Millä rahalla kunnostetaan homekoulut ja päiväkodit?
Miksi tätä tosiasiaa vastaan valtuutettuna ”sodit”?
Rahaa kaipaavat myös liikunta, nuoret ja vanhushuolto,
näillekin asioille on kuntalaisten enemmistön puolto.
– Miksei hallinnossa käyttöön otettu pormestarimalli?
Vai heiluisiko jatkossa – liian monen johtajan palli?
Töitä on herrojen tehtävä aina,
niin arkena kuin sunnuntaina.
Määräaikaisuus toisi tehoja lisää,
vaikka joskus, ehkä tulisi ikävä äitiä ja isää.
– Minne unohtui kuntalaisten ääni,
vaikka kyseessä ei ollutkaan koko lääni.
Kuntalaisten mielipidettä olisi silti voitu kuulla,
ettei kenenkään tarvitsisi ”piruja luulla”.
Onhan kuntaliitos niin iso juttu,
että sen pitäisi olla myös äänestäjille tuttu.
Kaikille ei riitä, että joku panttaa tietoa,
siksi se vaatii usein itsehillintää ja sietoa.
Toivon jatkossa valmisteluryhmään pientä muutosta,
jotta, pienryhmät eivät kokisi tiedon puutosta.
Valtuutettujen määräksi 67 riittää,
jos näin tehdään, niin ryhmäni kiittää.
Ratkaisevaa ei ole valtuutettujen määrä – vaan laatu,
tästä on – vuosien varrella – kokemustakin saatu.
Ollako liitoksen puolesta, vaiko vastaan,
moni perhe ajattelee tulevaisuuttaan ja lastaan.
Päätökset tehdään nyt helmikuussa,
hymyillen, nauraen tai itku suussa.
Minä olen kuntaliitokseen tyytyväinen nyt ja tässä,
samaa mieltä on myös ryhmäni PerusÄssä.
Jyväskylässä 18.2.2008
Kauko Tuupainen
kaupunginvaltuutettu
PerusÄssän valtuustoryhmän puheenjohtaja
Suur-Jyväskylän lehti la 16.2.2008:
Viime viikon vaihteessa järjestettiin eteläisessä Lontoossa avantouinnin maailmanmestaruuskisat ”South London Swimming Club´in” toimesta. Seura on perustettu yli sata vuotta sitten eli samaan aikaan kuin Lontoon Tooting Bec Lidon uimala valmistui heinäkuussa 1906. Uima-allas on suorakaiteen muotoinen ja sen koko on valtaisa 30 x 91 metriä. Kesäisin Lidossa on tuhansia auringonottajia ja uimareita, talvisaikaan on ymmärrettävästi hiljaisempaa.
Keskisuomalaisen ”Puheenvuoropalsta” ti 5.2.2008:
Viime viikolla vieraili ministeri Mari Kiviniemi Jyväskylän sidosryhmätapahtumassa. Ennakkoluuloistani huolimatta hän osoittautui fiksuksi nuorehkoksi päättäjäksi, jolla oli sanottavaa myös meikäläiselle – huru-ukolle. Hänen puheenvuoronsa innoittamana otin kantaa – päivän tekstistä poiketen – sekä läänin- että maakunnanhallintoon.