Vastuut kasvavat – tarkastus heikkenee

Keskisuomalaisen mielipidepalstalla: la 22.12.2007:

Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen jätti 14.12.2007 selvityksensä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan liitoksesta. Vaikka selvitys on Asikaisen allekirjoittama, siitä henkii toisen tilaajan eli kaupungin keskeisen päättäjäjengin kädenjälki. Muuhun loppupäätelmään en voinut tulla luettuani esityksen ajatuksella läpi. Pari esimerkkiä:

Vaikka Asikaisen yhdeksän kohdan julistuksessa todetaan mm., että ”kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia edistetään”, niin tämä jäänee hurskaaksi toiveeksi jo pelkästään siksi, ettei neuvoa antavaa kansanäänestystä haluta järjestää.

Toinen epäkohta koskee luottamushenkilöhallintoa. Tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin luottamuselimiin (kaupunginhallitus ja lautakunnat) kuuluu 13 jäsentä. Nyt halutaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kaventaa tiputtamalla luottamuselinten jäsenmäärää voimakkaasti. Törkein on tarkastuslautakunnan alasajo. Tällä hetkellä kaupungin tarkastuslautakuntaan kuuluu 13 jäsentä, maalaiskunnan yhdeksän ja Korpilahden viisi eli yhteensä 27 jäsentä. Esityksen mukaan tullaan toimen viidellä jäsenellä.

Pitkäaikaiseen tarkastustoimen kokemukseeni perustuen, en voi ymmärtää sitä, että tarkastettavien asioiden määrän kasvaessa tarkastustoimintaa kevennetään. Tarkoitan Suur Jyväskylän budjetin ja taseen paisumista, henkilöstömäärän kasvua sekä toimielinten päätösten runsautta. Vastuu tilintarkastuksen ja muun tarkastustoimen järjestämisestä on tietenkin viime kädessä valtuustolla. Valtuustohan asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten.

Herättelen myös kysymyksen siitä, että onko kolmella suurella puolueella (keskusta, kokoomus ja demarit) tarkoitus miehittää tarkastuslautakunnan paikat omilla henkilöillään ja jättää nykyiset pienpuolueet tarkastavan toimielimen ulkopuolelle tai ”mopen osille”? Kyselee

KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu
PerusÄssän valtuustoryhmä