Jyväskylän kaupunginvaltuuston työjärjestys mahdollistaa ns. kyselytunnin, johon liittyen valtuutetuilla on oikeus esittää kysymys ja sen jälkeen enintään kaksi lisäkysymystä kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle tai apulaiskaupunginjohtajalle. Kyselytunti järjestetään – tekemäni aloitteen mukaisesti – nykyisin valtuuston kokouksen jälkeen.

Perimmäinen syy tämäniltaiseen – kaupunginjohtajalle esitettäviin – kysymyksiin on se kaupunkilaisten kohtelu, joka on kohdistunut Kuokkalan kaupunginosan terveyspalveluita tarvitseviin asukkaisiin. Vakavia puutteita on esiintynyt muillakin kaupunkimme terveysasemilla.

Perehdyin asiaan siksi, että jouduin omakohtaisesti kokemaan Kuokkalan kaupunginosan lääkäripalvelujen vajavuuden, josta olin saanut aiemmin palautetta lukuisilta kanssaihmisiltä.

Laboratoriopalvelut Yliopistonkadulla elokuun toisella viikolla pelasivat erinomaisesti, mutta tulosten selvittely lääkärin kanssa vei minun tapauksessa aikaa lähes 1,5 kuukautta. Keskustelin Kuokkalan terveyskeskuksen lääkärin kanssa asiastani 22. päivä syyskuuta ja hän ilmoitti tuolloin, että saattaisin päästä – jos hyvin käy – omalääkärin juttusille tämän vuoden lopulla, kun saadaan lääkärille sijainen.

Kun toissa viikon perjantaina jätin valtuustokysymykseni kaupunginkansliaan, kerroin toimialajohtaja Pekka Utriaiselle, että minulle ei riitä vastaukseksi tavanomainen liturgia, joka perustuu fraseologiaan eli sananhelinään ja kaikille tuttuihin tilastolukuihin henkilöstön määristä tämän vuoden aikana. En kaipaa myöskään tietoja avoimina olevien virkojen täytöstä, koska ne ovat kaikkien sosiaali- ja terveyslautakunnan asioita seuraavien henkilöiden tiedossa..

Sen sijaan on oikeasti paneuduttava kysymyksiini ja niiden sisältöön.. Sanoin tämän siksi, että ottaessani selvää asioiden taustoista, haastattelin kymmenkuntaa eritason työtehtävissä olevaa ja niistä irtisanoutunutta tai virkavapaalla olevaa terveyskeskuksen viranhaltijaa, joten itse tiedostan ongelmien taustan.

Kaupunginjohtaja Markku Andersson:

1) Oletteko tietoinen Kuokkalan kaupunginosan huonosta lääkäritilanteesta?

2) Jos olette, niin mitä aiotte tehdä tilanteen parantamiseksi?

Kuten jo aiemmin sanoin, esitetyt historia- ja tulevat tilastoluvut ovat minun ja lautakuntaan kuuluvien valtuutettujen tiedossa. Mutta jos Te kaupunginjohtaja Andersson olitte tietoinen asiasta, niin miksei mitään konkreettista tehty jo alkuvuodesta 2006?

Olihan jo tämän vuoden maaliskuussa noin 10.000 kaupunkilaista vailla omalääkäripalveluja. Asiaan kiinnitti huomiota myös Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto lähettämällä kesäkuussa kaksi eri selvityspyyntöä lääkäripalvelujen saatavuudesta sekä hoitoon pääsyn toteutumisesta Jyväskylän avosairaanhoidossa.

Jos yksityisellä sektorilla olisi konsernissa toimittu näin kehnosti niin ”Yrityksen johto olisi jo saanut kenkää”, kuten Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpilä totesi KSML:n sivuilla to 28.9.2006! Hänen viestihän oli selkeä ”Kunnallispoliitikot heittävät huimat määrät rahaa hukkaan, koska he eivät halua sijoittaa ennaltaehkäisevään terveystyöhön. Sen sijaan rahaa laitetaan raskaisiin erityispalveluihin, joiden käyttöä voitaisiin vähentää puuttumalla ongelmiin tarpeeksi aikaisin”. Tämänkaltainen pohdinta kuuluu mielestäni toimialajohtajan jokapäiväiseen leipätyöhön.

Professori Rimpilää tulkiten, väitän, että jos Kuokkalassa ja muillakin kaupungin terveysasemilla olisi riittävä miehitys eli kaikki omalääkärit viroissaan ja riittävä muu henkilöstö, niin kaupungin terveydenhoitomenoissa ja varsinkin erikoissairaanhoidon menoissa saataisiin melkoinen vuosittainen säästö.

3) Oletteko pohtineet, miksi lääkärit irtisanoutuvat viroistaan ja miksi avoimiin virkoihin ei saada kokeneita lääkäreitä?

Haastatteluihini perustuen väitän, että osasyynä lääkärikatoon on ollut heidän kohtuuton työmääränsä. Myöskään huolella ja suurin ponnistuksin aikaansaadun väestövastuisen omalääkäritoiminnan lopettamisvihjailut eivät ole motivoineet lääkärikuntaa, puhumattakaan terveysasemien ulkoistamissuunnitelmista, jotka ajoittain pulpahtavat esille.

Toimialan johtaminen on saanut – kahden välisissä keskusteluissa – voimakasta kritiikkiä. Työyhteisöjen palavereissa yhteisesti sovitut asiat muuttuvat usein jo seuraavan työpäivän alkaessa, joten uskottavuus johtoon puuttuu. Myöskään kaikkia sovittuja asioita ei viedä lautakunnan käsittelyyn, vaan ne jäävät välille eli roikkumaan ilmaan.

Asia on lähes samankaltainen kuin KSML:n uutinen pe 29.9.2006 otsikolla ”Kenttä eri mieltä johdon kanssa hätäkeskusten kehittämistavasta”. Uutisessa oli kyse hätäkeskuslaitoksen johtaja Jyrki Landstedt ín ja 14 hätäkeskuksen johtajan välisestä luottamuspulasta. Vastaavanlainen juopa on syntynyt toimialan johdon ja muun henkilöstön välille, Jyväskylän terveystoimessa.

Kaikki edellä lyhyesti esittämäni asiat ovat vaikuttaneet siihen, että terveystoimen imago on huono. Tästä johtuu, että ”viesti on kulkeutunut” opintonsa päättäneiden lääkärien keskuuteen, jotka eivät hakeudu Jyväskylän kaupungin virkoihin. Tästä puolestaan seuraa, että viroissa olevat lääkärit joutuvat kohtuuttoman työtaakan alle ja hakeutuvat mieluusti muualle töihin. Näin on käynyt ainakin Kuokkalan terveysaseman osalta.

Jyväskylässä ma 021006/Kauko Tuupainen, kaupunginvaltuutettu