(Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 13.1.2006)
Jonkin vuoden veran alla ollut Jyväskylän Konserttitalon/-salin sijoituspaikka puhuttaa jälleen. Asiasta keskusteltiin viimeksi kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 10.1.2006, jolloin lautakunta hyväksyi ”Lutakon kulmauksen yleissuunnitelman”.
Yritin ”terävöittää” suunnitelman alkusanoissa ollutta mainintaa, jonka mukaisesti ”Paviljongin yhteyteen suunniteltua konserttisalia yleissuunnitelmassa ei ole esitetty, mutta suunnitelma ei ole esteenä sen toteuttamiselle”, esittämällä suunnitelman kirjaamista päätökseen. Valitettavasti en saanut lautakunnan enemmistöä esitykseni taakse.
Edustan edelleenkin näkemystä, että jos ja kun kaupunki tekee päätöksen konserttitalon/-salin rakentamisesta, niin sen sijoituspaikka on Paviljongin yhteydessä. Miksikö? Pelkästään siksi, että paikkana se on parempi ja rakentamiskustannus on vain kolmanneksen Valtiontalo-vaihtoehdosta.
Paikka on hyvä monestakin syystä. Liikenteellisesti Paviljonki on helposti tavoitettavissa kaikista ilmansuunnista ja autojen pysäköintimahdollisuudet huomioiden suorastaan erinomainen. Paviljonki-investoinnin kustannus (n. 9 M?) voidaan osin rahoittaa myymällä Valtiontalokiinteistö ja viereinen ”vanhan huoltoaseman” tontti jollekin rakennusalan grynderille. Arvioisin niistä saatavan noin kolmanneksen konserttitalon/salin rakennuskustannuksista.
Paviljonki sinänsä tarvitsee edelleen lisäkäyttöä, jota konserttitoiminta toisi tullessaan. Paviljongissa ovat valmiina konserttisalin vaatimat oheis- ja aputilat kuten aulat, naulakot, wc:t , lämpiöt ja ravintolat. Myös kokous- ja kongressitoiminta tarvitsee ajoittain lisätilaa, siitä on jo olemassa näyttöä.
Konserttisalin rakentaminen Paviljongin yhteyteen on merkittävästi edullisempaa kuin Valtiontalon yhteyteen. Rakentamiskustannus olisi ”vain” yhdeksän miljoonaa euroa, kun vastaava investointi Valtiontalon yhteyteen maksaisi – varovasti laskien – kolme kertaa enemmän eli 27 miljoonaa euroa, josta Kirkkopuiston alle rakennettavan 440-paikkaisen ”pysäköintitalon” osuus on yhdeksän miljoonaa euroa. Kaikki luvut ovat arvonlisäverottomia.
Maallikkokin ymmärtää, että usean sadan auton purkautuminen musiikki- tai teatterielämyksen jälkeen – kapeata tunnelia pitkin – Kilpisenkadulle on paitsi aikaa vievää ja hermoja repivää touhua myös liikenteellisesti mahdoton ajatus.
Ilmassa liikkuu myös huhuja, että Valtiontalo-projektin hoitaisi eräs tunnettu rakennusgrynderi – tilaustyönä – rahoittajabulvaaninsa avulla ja että kaupunki vastaisi investoinnin pääomakuluista pitkähköllä ajanjaksolla. Tämä on veronmaksajan kannalta huonoin vaihtoehto, koska ns. ilmaista rahaa ei ole vielä keksitty. Sijoittajien raha on aina kalliimpaa kuin kaupungin oma raha. Tämä pitäisi jokaisen hankkeessa mukana olevan tiedostaa. Jäljet pelottavat.
Summa summarum. Jos ja kun konserttisalin rakentaminen on ajankohtainen, jota se mielestäni on, niin tehtäköön se asianmukaisen kilpailutuksen jälkeen Paviljongin yhteyteen kaupungin omalla rahoituksella.
KAUKO TUUPAINEN
kaupunginvaltuutettu (sdp)
Jyväskylä