Keskisuomalaisen verkkosivut: Puheenvuorot 7.9.2005
Sekä Jyväskylän kaupungin että maalaiskunnan taloudet ovat epätasapainossa, kun niitä arvioidaan vuoden 2004 tilinpäätöslukujen avulla. Veroprosentti on molemmissa sama eli 18,5 %. Veroja sekä valtionosuuksia kertyi yhtä paljon. Nettovelkaa oli kaupungilla 99 euroa enemmän per asukas kuin maalaiskunnalla, mutta vastaavasti korko- ja osinkotulot olivat maalaiskuntaa suuremmat.
Viimeinen tilinpäätös kertoo myös, että molemmissa kunnissa elettiin menojen suhteen lähes samalla tasolla. Maalaiskunnan toimintamenot olivat 3.105 euroa asukasta kohden, kaupungissa 3.152 euroa. Sosiaali- ja terveydenhuolto veivät – molemmissa kunnissa – toimintamenoista noin 2/3 eli runsaat 2.000 euroa per asukas. Koulujen ylläpito vaati maalaiskunnassa 800 euroa, kun kaupungissa selvittiin vajaalla 600 eurolla. Kaupunginteatteri ja -orkesteri sekä muu kulttuuri nielaisi kaupungissa 250 euroa asukasta kohden maalaiskunnan selvitessä 150 eurolla.
Paljon puhuttu velkamäärä on kaupungilla maalaiskuntaa suurempi, mutta kaupungilla on myös merkittävät saamiset.. Kun veloista vähennetään saamiset, on kaupungin nettovelka 825 euroa asukasta kohden ja maalaiskunnassa satasta vähemmän eli 726 euroa.
Yllä olevien lukujen valossa ei kummankaan kunnan tarvitse ”ripotella tuhkaa päällensä”, vaan tarttua härkää sarvista ja hoitaa yhdessä taloutensa kuntoon. Parhaiten se onnistuu vain kuntaliitoksen avulla.
Sanomattakin on selvää, että ”Isolla kirkolla” (Helsinki) laitetaan kunnat tärkeysjärjestykseen paljolti kunnan koon ja asukasluvun mukaan. Suurkunta on osoitteena monelle yrityselämän toimille samoin kuin valtion hajasijoituspäätöksissä..
Kauko Tuupainen
maakuntavaltuutettu