Kolumni Keski-Suomen Viikko 23.6.2005
SDP:n 40. Puoluekokous on tehnyt päätöksensä. Ennustajaeukoksi ei pitäisi kenenkään tervejärkisen ryhtyä, siinä hommassa harvoin onnistuu. Niin kävi osin minullekin. Ennustin edellisessä jutussani, että Eero Heinäluoma saa puheenjohtajavaalin eka kierroksella 2/3 äänistä eli 233 ääntä, mutta hänen oli tyytyminen 201 äänestäjän kannatukseen. Hyvä niinkin. Sen sijaan Reijo Laitinen sai jatkopaikan SDP:n hallitukseen – ennustukseni mukaisesti. Tähtäintä on kuitenkin nostettava, sillä olisihan se komeaa, jos Keski-Suomi saisi ministerilistaansa yhden työläistaustaisen edusmiehen jatkamaan veturimies Onni Peltosen perinnettä.
Elämä jatkuu niin SDP:ssä kuin muuallakin. Henkilökohtaisesti olen huolestunut SDP:n tulevaisuudesta kotikylässäni – Jyväskylässä. Viime kunnallisvaaleissa hävisimme kaksi valtuustopaikkaa osin KettuPekan erorahaan ja kaupungin- johtajavaaliin liittyvän poliittisen kähminnän johdosta. Nyt on syytä siirtyä pienen piirin kabinettipolitiikasta isompiin ympyröihin eli selkänojaa on haettava jo alkumetreillä sdp:n valtuustoryhmästä. Ei se ole välttämättä tyhmyys, joka joukossa tiivistyy, on ryhmässä myös näkemystä, kokemusta ja yhteistyö- kykyäkin.
Olen kuullut kerrottavan – ja itsekin todennut, että osin jäsenistömme jäsenmaksuilla palkatut työntekijämme ovat kahmineet itselleen kunnallisia luottamustehtäviä ”enemmän kuin laki sallii”. Tällainen meininki herättää närää niiden joukossa, jotka ovat olleet ehdokkaina kunnallisvaaleissa, mutta jäänet – kyvyistään huolimatta – ilman luottamuspaikkaa. Lautakunnan varapaikka ei kaikkia innosta. Toiseksi taitaa siinä joka paikan höylällä jäädä niin luottamustehtävät kuin leipätyökin hieman huonolle hoidolle. Mene ja tiedä. Kokemuksesta totean, että poliittisen pyrkyryyden ja ns. nosteen tulee olla balanssissa, muutoin ei kunnian kukko laula.
Me (Sdp-Jyväskylä) nousemme tästä. Puolueosastojen järjestötyö käyntiin uusin ideoin ja uusin tavoittein. Tästä on hyvänä merkkinä eri kaupunginosissa toimivien alueyhdistysten aloittama uusimuotoinen ”sdp:n ilosanoman levittäminen”. Toivonkin lopuksi, että mitä pienet edellä sitä iso perässä, niin saamme Tarja Halosen jatkoajan varmistettua jo eka kierroksella.
Helteistä kesää – sitä kaipaaville ja muistetaan, että Juhannuksenakin saa läträtä, mutta mielellään vain veden kanssa.
KAUKO TUUPAINEN
kirjoittaja on mm. kaupunginvaltuutettu