PS-ja US:n bogit pe 21.3.2025 sekä Keski-Uusimaa lehti ti. 25.3.2025 ja to, 27.3.2025 Keskisuomalainen

Haluan kysymykselläni herättää keskustelua Suomen puolustusmenojen kasvun johdosta, jotka lisääntyvät voimakkaasti Natoon liittymisen jälkeen.

Kuten tunnettua neljän eläkeyhtiön tasearvot ovat viimeisten vuosien aikana kasvaneet voimakkaasti. Vuonna 2023 olivat rahastojen sijoitustuotot 15 miljardia euroa eli keskimäärin 1,250 mrde kuukaudessa. Kasvu jatkui myös viime vuonna, sijoitustuottojen ollessa 23,2 mrde eli keskimäärin 1,933 mrde kuukaudessa.

Jos ja kun rahastojen varoja kasvatetaan tulevina vuosina ns. riskisijoitusten avulla, oletan sijoitustuottojen kasvavan entisestään.

Työelärahastojen eläkevarat olivat 31.12.2024 jopa 275 mrde eli yli kolme kertaa enemmän kuin maamme tämän vuoden talousarvio (88,8 mrde).

Olen tietoinen, että eläkevastuiden teoreettinen määrä on – laskentatavasta riippuen – lähes biljoona (1 000 mrd) euroa. Luku on todellakin teoreettinen, sillä ei Suomessa voi käydä niin, että kaikki yritykset ja työntekijät lopettavat työnsä samana päivänä. Jos niin kävisi, niin nykyisillä eläkevaroilla maksettaisiin eläkkeitä vielä yli 7 vuoden ajan.

Työeläkerahastojen kasvu perustuu yritysten ja niiden työntekijöiden – vuosikymmenien saatossa – maksamiin työeläkemaksuihin sekä valtion osuuksiin eli me kansalaiset olemme maksaneet eläkerahastoille ”pesämunan”, jonka varoja nykyisten rahastojen johto hallinnoi.

Mielestäni olisi oikein ja kohtuullista, että eläkeyhtiöt osallistuisivat tulevien vuosien puolustusmenojen maksuun. Miten? Esimerkiksi siten, että kun valtio osallistuu yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeiden maksuun siltä osin, mitä ei saada katettua kyseisten eläkelakien mukaisilla vakuutusmaksuilla, sekä merimieseläkelain mukaan maksettujen eläkkeiden rahoittamiseen. Näistä kertyvä valtion maksuosuus on noin 4,5 mrde vuodessa.

Jos ja kun kyseinen summa siirrettäisiin valtiolta eläkerahastojen maksettavaksi, niin se olisi Suomen valtiolle melkoinen tuki puolustusmenojen kattamiseen. Tästä huolimatta rahastojen sijoitustuotto olisi reipas miljardi euroa kuukaudessa ja rahastojen kasvu jatkuisi entiseen malliin.

PS- ja Us-blogit 3.3.2025 ja Keski-Uusimaa lehti pe. 7.3.2025

Muutama vuosi sitten eräs henkilö kirjoitti paikallisessa aviisissa seuraavaa:

” Omaishoitajan kuukausipalkka on 472,81 euroa, josta hänelle jäi käteen 278,96 euroa”.

Laskin, että häntä verotettiin kyseistä palkasta 193,85 euroa eli 41 %. Todella hävytöntä.

Kirjoittaja jatkoi: ”Omaishoito on työtä 24/7. Talutat monta kertaa vuorokaudessa vuoteesta ylös vessakäynnille, huolehdit henkilökohtaisesta hygieniasta, vaihdat vaipat moneen kertaan vuorokaudessa, valmistat ruoat, huolehdit asunnon siisteydestä, ruokaostoksista, apteekkikäynneistä sekä kaikista elämän perustarpeista.”

Olen useamman kerran ehdottanut, että omaishoitajien verotuksessa siirryttäisiin ns. lähdeverotukseen pankkien käytännön mukaisesti. Miksi? Siksi, että mitä suurempi on omaishoitajan palkkatulo tai eläke, sitä pienemmäksi jää – progressiosta johtuen – omaishoidosta käteen jäävä suhteellinen nettotulo.

Ehdottaisin, että hallitus ottaisi ohjelmaansa omaishoitajille maksettavan palkkion verotuksen keventämisen siten, että siitä perittävä lähdevero olisi esimerkiksi 10 %.

Aloitteelliset puolueet saattaisivat hyötyä verohelpotuksesta myös poliittisesti, sillä edustavathan omaishoitajat yli miljoonaa äänioikeutettua kansalaista, unohtamatta hoidettavien äänioikeutta.  

Kansalaistemme verotuksen keventäminen on ollut esillä kokoomusjohdon pöytäpuheissa eli nyt sanoista tekoihin – yhdessä muiden hallituspuolueiden kanssa.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, ex. kansanedustaja (ps)

PS- ja US-Blogit pe 14.2.2.0215

Haluan herättää keskusteluun yllä olevan kysymyksen.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan viime vuoden lakkokierroksesta ei ollut hyötyä kenellekään. Tämän totesi muun muassa AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko Demokraatti-lehdessä viime vuonna lausuessaan: ”Lakoista ei ollut konkreettista hyötyä”.

Olen samaa mieltä. SAK:n kassa tyhjeni, jolloin liiton väkeä vähennettiin roimasti.

Toista asioiden hoito oli vielä 1970 ja 1980 luvuilla, jolloin työehdoista sovittiin, tavoittelematta ”kuuta taivaalta”.

Mielestäni 10 %:n palkankorotus kahden vuoden aikana ei ole tätä päivää. Miksi? Siksi, että lähes 1,4 miljoonalle työeläkkeellä olevalle eläkeläiselle suotiin ”ruhtinaallinen” 1,31 %:n korotus.

Eivätkö toverit tajua, että ylimitoitettu korotus nostaa tuotteiden hintoja ja aiheuttaa siten inflaation nousun.

Leipä on meille kaikille suomalaisille samanhintaista, jolloin eläkeläisten ja työttömien ostovoima – hintojen noustessa – jälleen heikkenee.

Ovatko toverit miettineet sitä, että yritysten palkkakustannukset ovat melkoinen menoero niiden kustannuksissa. Yksi – joskin ikävä – tapa on säästää kustannuksia lomauttamalla tai jopa irtisanomalla työntekijöitä.

Tämä heikentää ay-liikkeen tuloja ja lisää KELAn ja ay-liikkeen menoja lakkolaisille maksettavien lakko- ja työttömyysavustusten muodossa.

Olen edelleen sitä mieltä, että laiha sopu on parempi kuin lihava riita. Tämä hokema pätee niin päivän politiikassa kuin toivottavasti myös ammattiliittojen palkkaneuvotteluissa. Maltti on valttia.

KAUKO TUUPAINEN

PS:n ja US-blogit 2.2.2025 sekä Keski-Uusimaa-lehti (lyhyet) ma 17.2.2025

Viime päivinä on jälleen putkahtanut julkisuuteen vaatimus EU:n jäsenmaiden yhteisvelasta. Velkaa ehdotetaan ratkaisuksi lähes kaikkiin EU:n kasvaviin menoihin mukaan lukien Ukrainan sodan avustaminen.

Mihinkä on kadonnut Suonen valtion kriittinen talouskuri ja yhteisvelan vastustaminen? Kysyn siksi, kun hallituksen pääministerin ja päämisterin sijaisen kannat ovat median mukaan muuttuneet.

Olen huolissani, että miten – etenkin maksukyvyttömät – eteläisen Euroopan maat selviytyvät tulevista lisävelvoitteistaan, kun eivät selviä nykyisistäkään.

Joutuisivatko EU:n kymmenkunta nettomaksajavaltiota – Suomi mukaan luettuna  – maksamaan otettavan yhteislainan lyhennykset ja korot.

Suomen nettomaksu EU:lle on ollut viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä 6,398 mrde.

Valtiomme velat lisääntyvät jatkossa paitsi NATOsta, myös HVA:n alirahoituksen lainoista ja koroista johtuen. Siksikin tiukka ”Niet” yhteisvelkakaavailulle.

KAUKO TUUPAINEN
talousneuvos, ex. kansanedustaja (ps)

PS- ja US-blogit su 19.1.2025, Keski-Uusimaa lehti , ke 22.1.2025

Mediatietojen mukaan Suomen nuorisojärjestöt ovat huolissaan maamme työeläkerahastojen riittävyydestä vuosikymmenien päästä. Omien ynnäilyjeni mukaan siihen ei ole aihetta.

Miksi? Siksi, että eläkerahastojen sijoitustuotot ovat olleet vuosittain tosi hyvät, joten en kannata rahastoriskien kasvattamista nykyisestä.

Satunnaista alijäämävuosista huolimatta ovat rahastot kasvaneet vuoden 1995 tasearvosta 36,4 miljardia euroa, vuoden 2023 viimeisen päivän 254.9 miljardiin euroon.

Rahastojen sijoitustotot olivat toissa vuonna 12,5 mrde eli yli miljardin kuukaudessa,

Viime vuoden syyskuun loppuun mennessä olivat sijoitustuotot 12,1 mrde ja kasvu jatkuu.

Työeläkejärjestelmän sijoitusvarojen yhteenlaskettu määrä oli vuoden 2024 syyskuun lopussa 267 mrde, joista yksityisalojen sijoitusvarojen osuus oli 169 mrde ja julkisalojen osuus 98 mrde.

Kerron tämän siksi, että varojen määrä on todella valtava, kun vertaamme sitä Suomen valtion tämän vuoden talousarvioon 88,8 mrde ja valtion velanmäärään (31.12.2024) 169,4 mrde.

Eläkevarat on sijoitettu tuottavasti eri koreihin, sillä Suomeen ja muualle Eurooppaan on varoja sijoitettu 98 mrde ja Euroalueen ulkopuolisiin maihin 169 mrde.

Haluan myös muistuttaa, että vaikka työeläkejärjestelmän kokonaisvastuut ovat lähes 830 mrde, niin se on lähinnä laskennallinen luku ja perustuu yhteiskuntatieteiden tohtori Olli Pusan 30 vuotta sitten julkaistuun väitöskirjaan.

Kokonaisvastuun käsite oli tuolloin aivan muuta kuin Eläkeyhtiöiden ja ETK:n käyttämät perusteet.

Joten ei ole mahdollista, ettei ”huomenna” Suomessa olisi yhtään työnantajaa/yritystä tai työntekijää, jotka eivät maksaisi eläkemaksuja, joten tässäkin mielessä ei ole syytä huoleen eli eläkevastuut eivät mene koskaan kerralla maksuun.

Summa summarum. Vaikka kolmas maailmansota kolkuttelee maamme rajojen ulkopuolella, niin – edellä kertomani perusteella – tämän päivän nuorison ei ole syytä olla huolissaan eläkevarojen riittävyydestä, kun he ovat eläkeiässä.

Kauko Tuupainen
Jyväskylä

k

Suur-Jyväskylän lehti, ke 30.10.2024

Kaupunginhallitus haluaa pitää tuloveroprosentin entisenä eli 8 prosentissa. Hyvä niin, mutta varhaisnuoria ja eläkkeellä olevia ei tule unohtaa.

Tarkoitan tällä pienkirjastojen, lähikoulujen ja eläkeläisten kokoontumispaikkojen eli lähitalojen lakkauttamista.  Lakkauttaminen merkitsee sekä lapsiperheille että eläkeläisille melkoista takaiskua.

Ajatukseni on, että jos kaupungin ensi vuoden talousarvion (674,2 miljoonaa euroa) sisältä ei löydy rahaa esittämieni menojen kattamiseen, tulisi valtuutettujen harkita pientä veroprosentin tarkistusta. Pieni 0,1 %:n tarkistus toisi kaupungin kassaan kolme miljoonaa euroa käytettäväksi luettelemieni menojen maksuun ja jäljelle jäävällä reilulla  miljoonalla voitaisiin lyhentää lainoja tai käyttää se investointimenoihin.

Nykyisenä eläkeläisenä olen huolissani seniori-ikäisten kohtelusta. Jyväskylässä asuu tällä hetkellä lähes 30 000 yli 65-vuotiasta veronmaksajaa, jotka maksavat kaupungille suhteellisesti enemmän veroja – saman suuruisesta tulosta – kuin työssä käyvät kuntalaiset. Tämä johtuu ns. efektiivisestä veroprosentista.

Mitä se tarkoittaa? Siitä muutama virke.

Efektiivinen tuloveroprosentti on ensi vuonna Jyväskylässä Verohallinnon ennakkotiedon mukaan noin 6 %.

Tämä tarkoittaa sitä, että työeläkkeellä olevat kaupunkilaiset maksavat veroa – eläkevähennyksen jälkeen – lähes 8 prosentin mukaan, kun työelämässä olevat maksavat keskimäärin ”vain” noin 6  %. Erotus johtuu tulonhankintaan liittyvistä vähennyksistä.

Tuloveroprosentin tarkistus on paikallaan, jotta kaupunki selviää ensisijaisesti lakisääteisistä tehtävistään. Toiseksi kannan edelleenkin huolta niin sanotun vähäväkisen kaupunkilaisen jokapäiväisestä leivästä, sillä kyllä ”parempipalttoiset” (lue: hyvätuloiset) pärjäävät, vaikka maksaisivat kuukausittain kympin – pari enemmän ansiotuloistaan.

KAUKO TUUPAINEN
eläkeläinen
Jyväskylä

PS- ja Uusi Suomi blogit ti 8.10.2024

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä oli jo 30.1.2020 huolissaan kuntien suunnitelmista myydä vesiyhtiöitään tai niiden osaomistusta sijoittajille. Vesihuollon yksityistämien nousi tapetille Jyväskylässä käynnissä olevan yksityistämishankkeen myötä.

– Pohjavedet tulee määritellä laissa sellaiseksi kansallisomaisuudeksi, jota yksityiset sijoittajat eivät voi omistaa. Tämä olisi tärkeä teko vesihuoltovarmuuden ja kohtuullisen veden hinnan varmistamiseksi, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio totesi.

– Emme hyväksy elintärkeän kansallisomaisuuden omistuksen siirtämistä kasvottomille sijoittajille. Tämä on merkittävä uhka vesihuollon varmuudelle hinnankorotusuhasta puhumattakaan, Tavio jatkoi.

Perussuomalaisten ryhmästä muistutetaan, kuinka kävi, kun sähköverkkoa myytiin ulkomaisille sijoittajille.

– Siinä luotiin yksityinen monopoli ja samaa oltiin tekemässä Jyväskylässä. Suunnitelmia on muuallakin. Tässä ollaan jälleen avaamassa Pandoran lipas, jossa yksi kansallinen perusinfra ollaan jättämässä globaaleiden markkinoiden käsiin, Tavio muistutti.

*****

Edellä kertomaani viitaten kerron, että perussuomalaisten toimesta vesilaitosten myyntiongelmaa korjataan tehdyn lakiesityksen myötä. Jos näin ei tehtäisi, niin vesilaitokset voitaisiin myydä ulkomaille ja sijoittajille.

Muistan kuin eilisen päivän, kun syyskuussa 2000 olin seuraamassa Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston kokousta, jonka päätöksellä kaupunki möi omistamansa energiayhtiön koko osakekannan 505 miljoonalla markalla Vattenfallille, Päätöstä oli tekemässä muun muassa kaksi silloista demariministeriä: Filatov ja Koskinen.

Nyt uuden lakiesityksen myötä julkista omistusta ja määräysvaltaa vahvistetaan. Kunnilla pitää aina olla enemmistöosuus. Lisäksi esityksessä annetaan kunnille etuosto-oikeus nykyisiin yksityisomisteisiin vesilaitoksiin. Kyse ei ole siis vesilaitosten yksityistämisestä, vaan päinvastoin.

Se, mikä onnistui edellisten hallitusten aikana, ei onnistu enää jatkossa. Tämä on hallituksen esityksen ”punainen lanka”, jonka sisältöä oppositio ei ymmärrä.

PS- ja Uusi Suomi, blogit to 26.9.2024, Keski-Uusimaa lehti, ke 2.10.2024

Viime viikkoina on noussut jälleen puheenaiheeksi, että eläkelaitoksille annettaisiin mahdollisuus ottaa nykyistä enemmän sijoitusriskiä. Olen asiasta eri mieltä.

Työeläkerahastojen suuruus oli viime vuoden lopussa 254,9 miljardia euroa (mrde). Eläkevarat ovat satunnaisista syistä tippuneet – vuosien saatossa – kolme kertaa, jolloin alijäämää syntyi 26,3 mrde.

Satunnaisista alijäämistä huolimatta ovat työeläkevarat kasvaneet vuoden 1995 tasearvosta 36,4 mrde viime vuoden lopun 254,9 miljardiin euroon eli 28 vuoden aikana keskimäärin 7,8 mrde vuodessa. Viime vuonna olivat eläkevarojen sijoitustuotot jopa 15 mrde eli yli miljardin kuukaudessa. Minusta se on riittävä tuotto eli lisäriskejä ei ole syytä ottaa.

Osakemarkkinat ovat nyttemmin lievässä nousussa ja oletan sen vaikuttavan positiivisesti myös eläkevarojen sijoitustuottoihin. Olen tietoinen, että eläkelaitosten varoista yli puolet (52 %) on sijoitettu lähinnä pörssiosakkeisiin, mutta tästä huolimatta ei ole syytä hötkyillä, eikä varsinkaan miettiä ailahtelevien riskisijoitusten riskien määrän kasvattamista.

”PS:n ja Uuden Suomen blogit, to 5.9.2024, Keski-Uusimaa lehti , su 8.9.2024

Eräs järvenpääläinen opposition edustaja esitti Keski-Uusimaa lehdessä 2.9.2024 kaksi keinoa sote-kriisin ratkaisuksi, muun muassa lisärahoitusta HVA:lle.  Otan niihin kantaa oman näkemykseni perusteella.

Hän syytteli hallitusta, koska se ei ole esittänyt ratkaisua ongelmien ratkaisemiseen. Mielestäni edellinen hallitus ”ei nähnyt metsää puilta” päättäessään sote-uudistuksesta.

Demarivetoinen hallitus ei kyennyt arvioimaan uudistuksen todellisia kustannuksia, vaan jätti lisärahoituksen seuraavalle hallitukselle. Kunnilta siirtyi HVA:n palvelukseen noin 170 000 työntekijää, joiden palkkojen harmonisoinnin kustannus tuli maksamaa lähes miljardi euroa.

Olen ymmärtänyt, että hallituksessa olevat perussuomalaiset pitivät jo talousvaliokunnan kokouksessa – huhtikuussa 2021 – hyvinvointialueiden määrää (21) liian suurena ja kustannusten määrästä ei – vaikutusarvioiden puuttuessa – tulevina vuosina ollut hajuakaan.

Perussuomalaisten mielestä olisi hyvinvointialueet pitänyt rakentaa ensisijaisesti Yliopistollisten keskussairaaloiden ympärille ja niiden lisäksi vain pari-kolme muuta aluetta.

Jos kyseisiä alueita olisi merkittävästi vähemmän, niin syntyisi melkoinen säästö ylimitoitetuissa hallintokuluissa, kuten korkeapalkkaisten virkamiesten ja valtuustoryhmien lukumäärässä sekä ryhmärahoissa. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan HVA:ssa on ryhmäraha muistaakseni 5 000 euroa per valtuutettu. 

Demokratia ei mielestäni vähene, vaikka hyvinvointialueiden määrää vähennetään, sillä valtuutettujen sijaan päätösvalta on nykyisinkin johtavilla virkamiehillä ja HVA:n hallituksilla.

Minusta yksityisten terveystalojen käyttö ei ole pahasta, sillä niiden asiakkaat eivät ole lisäämässä kunnallisten terveysasemien pitkiä jonoja. Ymmärrettävästi yksityisten terveystalojen hinnoittelu on merkittävästi korkeampaa kuin kunnallisten terveysasemien, joissa lääkärien pakeille pääsee 23 eurolla. Mielestäni tämä on merkittävä tuki meille vähävaraisille kuntalaisille, jonka valtio kustantaa.

Olen osaltani pohtinut maakuntaveroa, joka on järkevää, jos samalla kevennetään kansalaisten valtionverotusta.

Siinä kirjoittaja on oikeassa, että edelliseltä hallitukselta puuttui osaaminen ja valtion finanssipolitiikan ymmärrys. Tätä mokaa istuva hallitus paikkaa – opposition räksytyksestä huolimatta – toteuttaen sanontaa: ”Hiljaa hyvää tulee”.

KAUKO TUUPAINEN
Jyväskylä
www.tuupainen.net